Välillä saamme kuulla, että myös ammattiliitoille järjestetään mahdollisuus vaikuttaa työnäytteen valmisteluun. Välillä taas viesti on se, että hallitus ei jousta.

Työministeri Jari Lindströmin mukaan työnäytekokeilun idea on näytön paikka. Toisaalta perusteluna esitetään asennepuolta, ”kuinka valmis olen tekemään työtä”. Työnäyte voisi kestää ehkä kolme, neljä kuukautta. Työnantaja näkisi, onko henkilöstä tähän työhön. – Siinä ajassa näkisi, onko minusta siihen ja työnantaja näkisi, että onko tästä henkilöstä tähän työhön. Ja jos ei ole niin fine (engl. hyvä). Sitten se on niin kuin over (ohi), muotoilee Lindström.

Jo nykyään on olemassa 3-6 kuukauden näytön paikka. Sitä sanotaan koeajaksi. Siinä on tietysti se ikävä puoli, että työnantajan pitää maksaa palkkaa, eikä saa työvoimaa ilmaiseksi. Onko ilmaista, sosiaaliturvalla työskentelevää, työvoimaa helpompi arvioida? Koeaika on tarkoitettu juuri tuohon arviointitarkoitukseen; ”työnantaja näkisi, onko henkilöstä työhön”. Mutta koeajalla on myös molemminpuolinen mahdollisuus arviointiin.

Harmittaa, että nyt on lähdetty syyllistävälle linjalle ja korostetaan asennepuolta. Tarkoitetaan kuitenkin vain työntekijän asennetta. Työnantajan asenne on aina oikea. Jos työnantaja ei halua työsuhdetta, niin hänen asenteessaan ei kuitenkaan ole mitään vikaa… Tai sekin siis johtuu työntekijän huonosta asenteesta.

Työnäytteen ideassa hallitus sälyttää vastuun yksilölle ja työntekijälle. Työntekijän on joustettava ja annettava ammattitaitoaan ilmaiseksi. Nimenomaan annettava ammattitaitoaan pitkäaikaisesti. Työnäyte sinänsä on ihan ymmärrettävä asia, silloin kun se on osa työnhakuprosessia tai portfoliota. Sivistyssanakirjan mukaan työnäyte voidaan liittää esimerkiksi työhakemukseen. Mutta tästä eteenpäin työnäytteitä ei todellakaan voi liittää työhakemukseen. Miltä se näyttää ansioluettelossa, jos on ollut antamassa oman alansa työnäytettä neljä kuukautta, mutta ei silti ole työllistynyt? Siinä saa taas työntekijäpuolen asenne kyytiä.

Toinen hyvä kuvaus työnäyte-käsitteelle on pianonvirittäjien sivuilla: Suomen Pianonvirittäjät ry:n jäseneksi pääsee suorittamalla työnäytteen. Työnäytteessä arvioidaan, että kokelas osaa virittää ammattimaisella tavalla. Kokelaat tekevät työnäytteen nimettömänä, eikä lautakunta tiedä kenen työtä arvioi, ennen kuin arviointi on valmis ja päätös työn hyväksymisestä tai hylkäämisestä on tehty. Työnäytteessä kokelas tekee viritystason noston ja virityksen hyvälaatuiseen pianoon, lisäksi kokelaan pitää korjata muutamia pianoon tehtyjä pikkuvikoja.

Tässäkään tapauksessa työnäyte ei ole kuukausia jatkuvaa ilmaisen työn tekemistä ja saman työtehtävän osaamisen todistelua viikkotolkulla. Lisäksi tämä tehdään anonyymisti. Tätä on työnäyte.

Työnäytteen jälkeen?

Korvaukseksi voi tulevaisuudessa saada työpaikan – tai olla saamatta. Työnantajan vastuu jää toiveen tasolle ja työntekijän suojeluperiaate on heitetty romukoppaan. Miten varmistetaan, että järjestelyllä ei korvata palkallisia työntekijöitä?

Työministeri Lindströmin mukaan väärinkäytösten mahdollisuudet tullaan valmistelussa kitkemään. Selvää on jo nyt, ettei työnäytetyöntekijöitä saa käyttää suhdannehuippujen tasaajina eikä kesätyöläisten sijaisina. Suomessa on vahva ja ammattitaitoinen luottamusmiesverkosto, joka varmasti pystyy omalta osaltaan estämään työnäytepalvelun mahdolliset väärinkäytökset.

Miksi ihmeessä luottamusmiehet laitetaan vahtimaan työnantajia tällaisessa asiassa? Työkokeilussa olevat eivät ole työsuhteessa, eikä heihin sovelleta työehtosopimuksia. He ovat siis koko työmarkkinajärjestelmän ulkopuolella, paitsi että luottamusmies huolehtii?

”Jos osoittautuu, ettei kokeilun kautta työllistytä, niin se voidaan lopettaa koska vain.”

Entä jos työntekijä huomaa työkokeilun kuluessa, ettei työnantajalla ole aikomustakaan työllistää? Tai työ ei omasta mielestä sovellu itselle, voiko sen silloin lopettaa koska vain? Ja voiko siis lopettaa ilman seuraamuksia? Ei voi. Työnantajalta tällaisessa tapauksessa saatavat suositukset ovat tuskin mairittelevia ja työntekijällä on taas vain huono asenne.

Saara Aikio

Akavan Erityisalojen asiamies, yksityissektorin neuvottelu- ja sopimustoiminta, erityisesti kaupan ala ja järjestöala