*****

Rinteen hallitusohjelman yksi keskeisimmistä tavoitteista on korkea työllisyysaste. Tavoitteena on noin 60 000 työllistä vuoteen 2023 mennessä. Työllisyystavoitteena on 75 prosentin työllisyysaste. Erityisesti potentiaalia nähdään ikääntyneiden, osatyökykyisten, maahanmuuttajataustaisten, vammaisten sekä pelkän perusasteen koulutuksen varassa olevien työllisyyden parantumisessa. 

Työllisyyden nostamiseksi aiotaan käyttää monia eri keinoja. On positiivista, että esimerkiksi TE-toimistojen rahoitusta vahvistetaan seuraavan neljän vuoden aikana. Mielestämme yksilöllinen palvelu on tulevaisuudessa entistä tärkeämpää työelämään paluun kannalta. Jotta tällaisen palvelun tarjoaminen on mahdollista, on TE-toimistojen resursseja lisättävä.

Osaamisen kehittäminen on avainasemassa työllisyyden nostossa. Osaamista on pystyttävä kehittämään myös töiden ohessa. On hyvä, että aikuiskoulutustukea uudistetaan kohti joustavampaa sekä osa-aikaisen opiskelun mahdollistavampaa mallia. Myös opintovapaata kehitetään seuraavien vuosien aikana. Yksityisellä sektorilla toimialojen kehitystahti on kova ja osaamistarpeet muuttuvat siinä samalla. Jotta työntekijöiden osaaminen ja työn vaatimukset kohtaavat, on osaamisen kehittämiseen oltava resursseja. Mahdollisuus oman osaamisen kehittämiseen voi myös parantaa työntekijöiden koettua hyvinvointia. Osa työntekijöistä voi olla huolissaan siitä, kuinka he pärjäävät muuttuvien vaatimusten kanssa. 

Monella yksityisen sektorin työpaikalla työn tekemisen tahti on kova. Akavan Erityisalojen viime vuosien työmarkkinatutkimuksissa yli puolet vastaajista kertoo kokeneensa työtahdin kiihtyneen. Jotta työllisyysastetta saadaan nostettua, on huolehdittava työntekijöiden työkyvystä sekä työhyvinvoinnista. Työelämän laatuun on panostettava. Yhteistyö työntekijöiden sekä työnantajien välillä kantaa hedelmää ja toivommekin, että yhä useammassa organisaatiossa luotettaisiin entistä vahvemmin yhteistoimintaan. Maan hallituksen kirjaukset yhteistoimintalain uudistuksesta ovat lupaavia: lakia on tarkoitus uudistaa niin, että työnantajan ja henkilöstön välinen luottamus paranisi.  Yhteistoiminnan vahvistamiseksi on määrä parantaa henkilöstön osallisuutta ja asemaa sekä yt-menettelyssä että muutoin yritysten päätöksenteossa.

Työntekijän elinkaarta on opittava katsomaan mahdollisimman laajasti. Ei ole oikeaa tai väärää tapaa toteuttaa omaa työuraansa. On hyvä muistaa, että työ on vain yksi osa elämää. Perhevapaiden ja vuosilomalain uudistukset ovat tämän hallituskauden keskeisimpiä hankkeita työ- ja yksityiselämän yhteensovittamisen kannalta. Vuosilomalain uudistuksen yhteydessä selvitetään mahdollisuutta lomapankkiin, jolloin erityisesti pätkätöissä olevat saavat uudenlaisen mahdollisuuden palautua töistä. Näyttää siltä, että suunta on kohti monimuotoista sekä yksilöllistä hyvää työelämää.

Maan hallitusohjelmassa on paljon kirjauksia, jotka koskettavat yksityisellä sektorilla töissä olevia jäseniä. On mielenkiintoista nähdä, kuinka kirjaukset lopulta toteutuvat. Seuraamme maan hallitusohjelman toteutumista tiiviisti. Teemme myös aktiivista vaikuttamistyötä sen eteen, että työelämä tulee entistä paremmaksi. Akavan Erityisalojen jäsenistä 42 prosenttia on töissä yksityisellä sektorilla.

Akavan Erityisalojen yksityissektorin neuvottelukunta kävi läpi maan hallitusohjelmaa syksyn ensimmäisessä tapaamisessaan. Yksityissektorin neuvottelukunta vastaa työmarkkinaedunvalvonnan valmistelusta ja kehittämisestä yksityisellä sektorilla. Neuvottelukunnan jäsenet tulevat Akavan Erityisalojen jäsenyhdistyksistä ja ovat töissä yksityisellä sektorilla.

Yksityissektorin neuvottelukunta (varajäsen):

Mattila Tuula-Maria, puheenjohtaja

Sakkinen Annukka, Specia

Valjus Marja, Specia       

Salmenharju Miina, Viesti

Koskinen Chia (Mikael Kinanen), TAKU

Halme Kristiina (Piipponen Anni), Aito HSO 

Sjögren Vanessa (Malmberg Anitta), Kieliasiantuntijat

Pietilä Eija, Nuoli                                            

Kangosjärvi Elina (Wahlroos Tuija), MAL 

Mannonen Janita (Niklas Honkalehto), Sure

Bergroth Eeva, TAKU