Työpaikkakiusaaminen on tutkimustulosten mukaan yleinen ongelma suomalaisilla työpaikoilla.

 

Työ- ja elinkeinoministeriön vuoden 2016 työolobarometri kertoo, että useamman kuin joka toisen työpaikalla esiintyy ainakin joskus kiusaamista tai henkistä väkivaltaa. Vain hieman alle puolet arvioi, ettei kiusaamista esiinny lainkaan ja toisaalta 7,6 prosenttia kertoi kiusaamista esiintyvän jatkuvasti. 

 

Kiusaamisen ja henkisen väkivallan esiintyminen väheni barometrin mukaan vuoteen 2010 saakka, jonka jälkeen kiusaaminen lisääntyi merkittävästi. Vuodesta 2012 tilanne on pysynyt hälyttävän korkeana osoittamatta vähenemisen merkkejä.  

 

Naiset kokivat henkistä väkivaltaa tai työpaikkakiusaamista selvästi useammin kuin miehet. Ero  näkyi puhuttiinpa asiakkaiden, työtovereiden tai esimiesten taholta tapahtuvasta kiusaamisesta.

 

On erikoista, miten vähälle huomiolle nämä  TEM:in työolobarometrin tiedot työpaikoillamme esiintyvästä henkisestä väkivallasta ovat jääneet. Onkin erinomaista, että sosiaalisessa mediassa nyt kulovalkean tavoin leviävä #MeToo-kampanja nostaa tämä ammattiliiton jäsenneuvonnassa tutun ilmiön uudella tavalla päivänvaloon. 

 

Jäsenneuvonnassa olemme huomanneet, että epäasiallinen kohtelu työpaikoilla ilmiönä yleistyy  taloudellis-tuotannollisten olojen kiristyessä.  Puuttumiskynnys nousee, kun henkilöstöä vähennetään,  asiallinen keskustelu- ja käsittelykulttuuri heikkenee ja  työpaikan sisäinen kilpailu kiristyy. Nämä ilmiöt paitsi heikentävät yhteisöllisyyttä, myös jarruttavat organisaation menestymistä.

 

Miten ilmiöön sitten pitäisi puuttua? Parhaimmillaan työpaikan keskustelu- ja käsittelykulttuuri - asiakeskeisenä - mahdollistaa näinkin  vakavien ja kiusallisten tapausten käsittelyn. On hyvä muistaa työpaikan työsuojeluorganisaation ja työterveyshuollon rooli näitä asioita hoidettaessa. Myös liitto on jäsenten tukena. Tätä järeämmin epäasiallista kohtelua ja työpaikkakiusaamista hoidetaan aluehallintoviranomaisten työsuojeluorganisaation kautta. Niillä on viranomaistoimivalta.

 

Liitolla on aktiivinen rooli kokonaisuudessa jäsenen tukena. Kiusaamiseen tai häirintään liittyvissä tapauksissa kysymys on tavallisimmin esimerkiksi työturvallisuuslain, tasa-arvolain tai yhdenvertaisuuslain rikkomisesta tai laiminlyönnistä, minkä lisäksi kysymys on monesti myös muun lainsäädännön, esim. työaikalain tai työsopimuslain rikkomisesta. Liiton roolina on yleisesti huolehtia, että jäsenten työpaikoilla toimitaan lainsäädännön ja sopimusten mukaan.

 

Laki kieltää yksiselitteisesti häirinnän eri muodoissaan ja epäasiallisen kohtelun. Epäasiallinen kohtelu ei ole siksi hyväksyttävää missään muodossa. Ilmiö on vahingollinen työpaikalla sekä kiusatun että koko työyhteisön henkiselle hyvinvoinnille. Se estää koko organisaation mahdollisuuksia menestyä toiminnassaan. Epäoikeudenmukaisuuden kokemukset koetaan yhteisöllisesti.

 

Eikä epäasiallinen kohtelu ole vain työpäivän päätteeksi työpaikalle jäävä asia, vaan rapauttaa kohteena olevien elämän laatua myös vapaa-aikana sairaslomaan ja pahimmillaan jopa pysyvään työkyvyttömyyteen saakka.

 

On hyvä muistaa, että kysymys voi olla myös rikoksesta. Esimerkiksi kiusaamisessa pahoinpitelyrikoksen tunnusmerkit voivat täyttyä tai  työnantajan edustaja voi syyllistyä työturvallisuusvelvoitteitten laiminlyönnillään työturvallisuusrikokseen.   

Helena Lamponen

edunvalvonnan päällikkö

Akavan Erityisalat