Myös julkisen sektorin työntekijät ja viranhaltijat ovat lisääntyneiden vastuiden ja kasvaneiden työmäärien keskellä. Yhä useamman kunta-alan asiantuntijatyötä tekevän työpäivä venyy pitkälle iltaan säännöllisesti. Käsitys säännöllisestä työajasta on ennemminkin sitä, että säännöllisesti tehdään enemmän.

Työelämässä peräänkuulutetaan hanakasti työntekijän itsensä johtamista, mutta entä jos itsensäjohtaja ei ole onnistunut resursoimaan omaa työhyvinvointiaan?  Mitä tehdä silloin, kun kaikki vastuu kestävästä työelämästä työnnetään työntekijälle, ja työn mukanaan tuoma ylimääräinen kuorma kehystetään vaatimukseen sisäisestä yrittäjyydestä ja itseohjautuvuudesta? Työntekijöiltä edellytetään resilienssiä, mutta mitä muuta resilienssi on kuin joustamista ja sietämistä?

Vaikka työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on laskenut kokonaisuudessaan, on erittäin huolestuttavaa, että mielenterveyssyistä alkavat eläkkeet ovat yleistyneet nimenomaan nuorten työntekijöiden keskuudessa. Eläketurvakeskuksen mukaan vuonna 2022 masennuksen takia siirtyi työkyvyttömyyseläkkeelle 3300 henkilöä. Se tarkoittaa yhdeksää työntekijää vuoden jokaiselle päivälle. Alle 35 -vuotiaiden keskuudessa mielenterveyden sairaudet on työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen yleisin syy (81 %).

Myös Työterveyslaitoksen tuore seurantatutkimus piirtää karun kuvan suomalaisten työssä jaksamisesta. Miten Suomi voi? -tutkimushankkeen perusteella joka neljäs on kokenut työkyvyn heikentyneen samalla kun työuupumusoireilu on lisääntynyt.

Selviytymisen ja pärjäämisen eetos on työelämässämme edelleenkin lujassa. Sitä korostavat toistuvat vaatimukset itsensä johtamisesta, resilienssistä ja itseohjautuvuudesta. Pärjäämisen hinta on kuitenkin kansantaloudellemme kova. Siksi paremman ja inhimillisemmän työelämän ja työhyvinvoinnin edistämisen pitäisi olla jokaisen puolueen vaalitavoitteiden kärjessä.

> Tutustu Akavan Erityisalojen eduskuntavaaliteemoihin