Väärinkäytöksistä ilmoittavien suojelua on parannettu

Lain tavoite ja tausta

Tammikuun alussa 2023 tuli voimaan uusi laki, joka koskee Euroopan unionin ja kansallisen oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelua.

Laki on ilmoittajien suojelua koskeva yleislaki omalla soveltamisalallaan. Laki täydentää jo voimassa olevaa erityissääntelyä ilmoittajien suojelusta, ja sitä sovelletaan rinnakkain ja täydentävänä muun lainsäädännön kanssa.

Lailla on laitettu Suomessa voimaan EU:n ilmoittajansuojeludirektiivi. Direktiivin tarkoituksena on vahvistaa yhteiset vähimmäisvaatimukset korkean suojelun tason tarjoamiseksi henkilöille, jotka ilmoittavat unionin oikeuden rikkomisista.

Laki on laaja. Seuraavassa käsitellään keskeisiä kohtia.

Ilmoittajansuojelulain soveltamisala

Lain soveltamisalaan kuuluvat ilmoitukset Euroopan unionin lainsäädännön tai sen kansallisen täytäntöönpanolainsäädännön tai muun kansallisen lainsäädännön rikkomisista tietyillä lainsäädännön aloilla. Ulkopuolella ovat työoikeudelliset asiat.  

Soveltamisalaan kuuluvat:

1) julkiset hankinnat lukuun ottamatta puolustus- ja turvallisuushankintoja, 2) finanssipalvelut, -tuotteet ja -markkinat, 3) rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estäminen, 4) tuoteturvallisuus ja vaatimustenmukaisuus, 5) liikenneturvallisuus, 6) ympäristönsuojelu, 7) säteily- ja ydinturvallisuus, 8) elintarvikkeiden ja rehujen turvallisuus sekä eläinten terveys ja hyvinvointi, 9) Euroopan unionin toiminnasta annetun sopimuksen 168 artiklan tarkoittama kansanterveys, 10) kuluttajansuoja ja 11) yksityisyyden ja henkilötietojen suoja sekä verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuus.  (2.1 §)

Lakia sovelletaan edellä tarkoitetuissa asioissa tekoihin tai laiminlyönteihin: 1) jotka on säädetty rangaistavaksi, 2) joista voi seurata rangaistusluonteinen hallinnollinen seuraamus tai 3) jotka voivat vakavasti vaarantaa lainsäädännön yleisen edun mukaisten tavoitteiden toteutumista (2.2 §)

Lisäksi lakia sovelletaan sellaisten henkilöiden suojeluun, jotka ilmoittavat: 1) EU:n  varainhoitoa tai menojen toteuttamista tai unionin tulojen tai varojen keräämistä koskevan lainsäädännön tai määräysten rikkomisesta, 2) EU:n tai kansallisten avustusten tai valtiontukien myöntämistä, käyttämistä tai takaisinperintää koskevan lainsäädännön tai ehtojen rikkomisesta, 3) EU:n tai kansallisten kilpailusääntöjen rikkomisesta, 4) EU:n tai kansallisten yritysten tai yhteisöjen verotusta koskevan lainsäädännön rikkomisesta tai järjestelystä, jonka tarkoituksena on saada yritysten tai yhteisöjen verotusta koskevan lainsäädännön tavoitteen tai tarkoituksen vastaista veroetua sekä 5) muun kuin edellä 10-kohdassa tarkoitetun  EU:n tai kansallisen kuluttajan suojaamiseksi säädetyn lainsäädännön rikkomisesta. (2.4 §)

Lain soveltamisalaa on laajennettu ilmoittajansuojeludirektiivin vähimmäisvaatimuksiin verrattuna niin, että mukana on myös kunkin ilmoittajansuojelulain 2 §:ssä todetun lainsäädäntöalan kansallinen lainsäädäntö.

Ilmoittajansuojelulain piirissä olevat teot   

Rikkomisella tarkoitetaan sellaisia tekoja, jotka ovat rikoksia, rikkomuksia, väärinkäytöksiä tai laiminlyöntejä, joista voi seurata vankeusrangaistus, sakko tai rangaistusluonteinen hallinnollinen seuraamus. Rikkomisella tarkoitetaan myös sellaisia tekoja, väärinkäytöksiä ja laiminlyöntejä, joista seuraa yleiseen etuun kohdistuva uhka tai joista kohdistuu yleiseen etuun vakava haitta, jos niistä seuraa huomattavia riskejä yhteiskunnan hyvinvoinnille, vaikka niistä ei seuraisi edellä mainittua seuraamusta. Ilmoittaja saa suojaa vain ilmoittaessaan edellä mainitut kriteerit täyttävistä rikkomuksista.

Soveltamisalaan eivät kuulu esimerkiksi hallinnolliset lupamenettelyt ja niiden ehtojen rikkomisesta ilmoittamiset, ellei kyse ole yleiselle edulle aiheutuvasta vakavasta haitasta.

Kansalliset valtiontuet ja avustukset, kansallisen kilpailulainsäädännön rikkomiset ja verotusta koskevien asioiden rikkomiset / järjestelyt veroetujen saamiseksi ovat laajasti soveltamisalassa ja ilmoittajien kannalta helpommin hahmotettavissa, koska ilmoittaja saa suojaa riippumatta siitä, millainen seuraamus voi liittyä hänen ilmoittamaansa rikkomiseen.

Ketkä saavat suojaa

Suojelusäännöksiä sovelletaan ilmoittajaan, joka on saanut rikkomista koskevia tietoja työssään tai sen yhteydessä (5 §). Yhteys työhön on määritelty laajasti. Se pitää sisällään työ- ja virkasuhteet sekä toimeksiantosuhteet, alihankinnan ja vuokratyön, itsenäiset ammatinharjoittajat, yhteisön tai säätiön hallituksen tai hallintoneuvoston jäsenet ja toimitusjohtajan, vapaaehtoistyöntekijät tai harjoittelijat sekä osakkeenomistajat, joiden osalta myös edellytetään yhteys työhön, pelkkä osakeomistus ei riitä.

Suojelua saavat myös avustajat, kuten henkilöstön edustajat, sekä kolmannet tahot, kuten samassa työpaikassa toimivat muut työntekijät. 

Suojelu kattaa myös palvelukseen ottamismenettelyn sekä sopimussuhdetta edeltäneet neuvottelut ja työ- tai muun sopimussuhteen päättymisen jälkeisen ajan, jos tieto rikkomisesta on saatu tällöin.

Ilmoittajan suojelun yleiset edellytykset

Suojelun yleinen edellytys on, että ilmoittajalla on ilmoittamishetkellä perusteltu syy uskoa, että tieto pitää paikkansa ja että tieto kuuluu lain soveltamisalaan.

Suojelun edellytyksenä on myös lähtökohtaisesti se, että ilmoitus organisaation toiminnasta havaitusta rikkomisesta tehdään ensisijaisesti kyseisen organisaation sisäiseen ilmoituskanavaan. Toissijaisesti ilmoitus on tehtävissä oikeuskanslerinviraston keskitettyyn ilmoituskanavaan tai toimivaltaiselle viranomaiselle.

Sisäinen ilmoituskanava ja ilmoittamisen toteuttaminen   

Sisäisen ilmoituskanavan perustamisvelvollisuus koskee niitä organisaatioita, joissa henkilöstön määrä on säännöllisesti vähintään 50 (10 §). Velvoitteen piirissä ovat laajasti yksityisen ja julkisen sektorin toimijat.

Sisäinen ilmoituskanava on järjestettävissä myös ulkoistettuna, jolloin ulkopuolinen palveluntuottaja hoitaa tehtävän. Organisaatio vastaa ilmoittajansuojelulaissa todettujen velvollisuuksien toteutumisesta myös silloin, kun sisäisen ilmoituskanava on järjestetty ulkoistettuna. (11 §)

Laki mahdollistaa myös yhteisen sisäisen ilmoituskanavan käyttöön ottamisen säädettyjen edellytysten täyttyessä (12 §).

Sisäinen ilmoituskanava on toteutettavissa myös vapaaehtoisesti (13 §). Vapaaehtoiseen ilmoituskanavaan, sisäiseen ilmoittamiseen ja ilmoittajan suojeluun sovelletaan lain säännöksiä täysimäärisesti.

Sisäisessä ilmoituskanavassa on voitava ilmoittaa kirjallisesti tai suullisesti (15.1 §).

Yhteistoimintamenettely 

Ilmoituskanavien ja -menettelyjen käyttöön ottaminen edellyttää käsittelyä yhteistoiminnassa. Kohteena on henkilötietojen kerääminen ja käsittelyn pohjana laki yksityisyyden suojasta työelämässä, 21 §. Asia käsitellään yksityissektorilla yhteistoimintalaissa todetussa jatkuvassa vuoropuhelussa ja julkisella sektorilla sovellettavien yhteistoimintalakien vastaavissa neuvotteluissa.

Tietosuojavaltuutetun toimisto on ohjeistanut tietojen käsittelyn osalta vaikutustenarviointiin.

Ilmoituksen käsittelystä vastaava henkilö 

Sisäisen ilmoituskanavan perustaneen organisaation tai ulkoistetun palvelun tuottajan on nimettävä ilmoituksen käsittelystä vastaava henkilö tai henkilöt, joiden on voitava hoitaa tehtävänsä puolueettomasti ja riippumattomasti.  Lisäksi organisaatio tai palveluntuottaja voi nimetä ilmoituksen paikkansa pitävyyden selvittämiseksi tarvittavia asiantuntijoita.  

Ilmoituksia saavat käsitellä vain organisaation tähän tehtävään nimeämät henkilöt. (14 §)

Ilmoittajien suojelussa keskeistä: vastatoimien ja ilmoittamisen estämisen kielto 

Tästä on säännös lain 23 §:ssä.

Ilmoittajan työnantaja tai muu organisaatio, jonka johdon ja valvonnan alaisena, jonka hyväksi ilmoittaja tekee työtä tai johon ilmoittaja on työnsä vuoksi muutoin yhteydessä, ei saa kohdistaa ilmoittajaan tai muuhun suojelun piirissä olevaan henkilöön vastatoimia rikkomista koskevan tiedon ilmoittamisen tai julkistamisen vuoksi. Kiellettyä on myös menettely, jonka tarkoituksena on rikkomista koskevan tiedon ilmoittamisen tai julkistamisen estäminen. (1 mom.)

Työnantajan tai tämän edustajan menettelyä tai päätöstä on pidettävä kiellettynä vastatoimena, jos työ- tai virkasuhteessa olevan henkilön palvelussuhteen ehtoja heikennetään tai hänen palvelussuhteensa päätetään, henkilö lomautetaan, häntä muutoin kohdellaan epäedullisesti tai häneen kohdistetaan muita kielteisiä seurauksia sen vuoksi, että hän on ilmoittanut tai julkistanut rikkomista koskevan tiedon tai osallistunut ilmoittamansa rikkomista koskevan asian selvittämiseen. (2 mom.)

Tavaroiden tai palvelujen tarjoajan menettelyä on elinkeinotoiminnassa pidettävä kiellettynä vastatoimena, jos ilmoittajalta tai muulta suojelun piiriin kuuluvalta henkilöltä evätään tavaroiden tai palveluiden toimittaminen, hänen sopimussuhteensa päätetään ennenaikaisesti tai häneen muutoin kohdistetaan kielteisiä seurauksia sen vuoksi, että hän on ilmoittanut tai julkistanut rikkomista koskevan tiedon tai osallistunut ilmoittamansa rikkomista koskevan asian selvittämiseen. (3 mom.)

Jos ilmoittaja on osakkeenomistaja tai yhteisön hallituksen tai hallintoneuvoston jäsen, 1 momentissa säädettyä kieltoa sovelletaan siihen yhteisöön, jossa ilmoittajalla on osakeomistus tai jonka toimielimeen hän kuuluu. (4 mom.)

Salassapito

Ilmoittajan ja ilmoituksen kohteen henkilöllisyys on pidettävä salassa. Salassapitovelvollisuus koskee sekä yksityisen että julkisen sektorin organisaatioita, niitä ei eritellä toisistaan salassapitovelvollisuuden osalta. Salassa pidettävää tietoa ei saa oikeudettomasti ilmaista ilman sen henkilön nimenomaista suostumusta, jonka suojaksi salassapitovelvollisuus on säädetty. Salassapitovelvollisuus koskee sekä organisaation sisäisiä henkilöitä että myös niitä kaikkia muita organisaation ulkopuolisia tahoja, joihin ilmoitus tehdään, vaikka tämä olisi tapahtunut esimerkiksi vahingossa.  (32 §)

Seuraamukset

Hyvitys

Vastatoimien kohteeksi joutuneella ilmoittajalla tai muulla suojelun piirissä olevalla henkilöllä on oikeus hyvitykseen. Oikeus hyvitykseen on myös suojan piirissä 5 §:n nojalla olevalla henkilöllä, johon on kohdistettu ilmoituksen estämiseen tähtäävä menettely. Hyvitys on korvausta loukkauksesta. (34.1 §) Hyvitystä on vaadittava 3 vuoden määräajassa käräjäoikeudessa (35 §).

Vahingonkorvaus 

Sen, joka rikkoo tahallisesti vastatoimien ja ilmoittamisen estämisen kieltoa, on korvattava ilmoittajalle tai muulle tässä  laissa suojatulle henkilölle aiheuttamansa taloudellinen vahinko.

Poikkeuksena tässä todettuun, työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä maksettavaan korvaukseen sovelletaan kuitenkin työsopimuslain sääntelyä (12:2).

Tahallisesti vääriä tietoja ilmoittaneen tai julkistaneen ilmoittajan on korvattava ilmoituksen kohteelle aiheuttamansa taloudellinen vahinko. (26 §)

Rangaistussäännökset

Ilmoittaja, joka ilmoituksessa tahallaan ilmoittaa tai julkistaa vääriä tietoja, on tuomittava, jollei teko ole vähäinen tai teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, ilmoittajan suojelusta annetun lain rikkomisesta sakkoon (36.1 §).

Lain säännösten pakottavuus 

Sopimus, jolla vähennetään ilmoittajalle tai ilmoituksen kohteelle tämän lain mukaan tulevia oikeuksia ja oikeussuojakeinoja, on mitätön. (28 §)

Ilmoituskanavan käyttöön ottaminen vaiheittain toimijan koon mukaan   

Laki tuli voimaan 1.1.2023. Sisäinen ilmoituskanava on otettava käyttöön kolmen kuukauden kuluessa lain voimaantulosta. Yksityisellä sektorilla niiden organisaatioiden, joiden henkilöstön määrä säännöllisesti on 50-249 työntekijää, siirtymäkausi ulottuu 17.12.2023 saakka. (40 §)

Teksti: edunvalvontajohtaja Helena Lamponen, Akavan Erityisalat

 

 

Palaa otsikoihin ›