Työsopimus – mitä siinä pitäisi olla ja mitä ei?

Mikä työsopimus on? Virastokielellä kerrottuna se on ”sopimus, jolla työntekijä tai työntekijät yhdessä työkuntana sitoutuvat henkilökohtaisesti tekemään työtä työnantajan lukuun tämän johdon ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan”. Ja jossa määritellään työnteon keskeiset ehdot.

Ennen kaikkea, työsopimus on perin tärkeä. Se on niin tärkeä, että se on syytä saada paperille!

Suullinenkin työsopimus on pätevä, ja itsekin aikoinaan vuosia suullisella sopimuksella työskennelleenä tiedän, että kaikki voi mennä mainiosti. Mutta jos ongelmia tulee, niitä tulee senkin edestä.

Se, joka suullisesti sovittuun vetoaa, joutuu sen myös toteen näyttämään, mikä on perin haastavaa jos sopimuskumppania vaivaa muistinmenetys tai hänen muistikuvansa sovintoneuvotteluista edustavat vaihtoehtoista totuutta. Tai mitä jos pomo vaihtuu? Oli uusi pomo sitten ihana tai ihmishirviö, hän ei kuitenkaan todennäköisesti ollut H-hetkellä edes kärpäsenä katossa, ja alkuperäisen sopimuskumppanin intressi suullisesti sovitun ponnekkaaseen muisteluun voi olla vähäistä hänen poistuttuaan takavasemmalle.

Mikäli sopimusta ei paperille kuitenkaan tullut (tai tule) tehtyä, ei se välttämättä maailmanloppu ole. Yleensä pomoillakin on hyvä muisti (ja sydän), ja lisäksi lainsäädäntö, usein työehtosopimukset, toisinaan firman sisäiset ohjeet jne. täydentävät osaltaan sovitun aukkoja. Lisäksi työsopimuslain toisen luvun neljäs pykälä käskee työnantajaa antamaan työntekijälle kirjallisen selvityksen työnteon keskeisistä ehdoista viimeistään ensimmäisen palkanmaksukauden päättymiseen mennessä. Valitettavan harvoin työnantajat kuitenkaan selvitystä antavat, etenkään siinä laajuudessa, jota em. pykälän luettelo edellyttäisi, ainakaan jollei työntekijä pyydä selvitystä ponnekkaammin kuin työsuhteen juuri alettua tuntuisi mukavalta ja turvalliselta.

Työsopimus on niin tärkeä, että sen kirjallinen luonnos on myös syytä käydä huolella läpi etukäteen ja ymmärtää käytännönkin kannalta sen jokainen kohta. Avoimet tai epäselvät asiat on tärkeä puhua auki potentiaalisen työnantajan kanssa ja täsmentää mustana valkoiselle.

Hyvä työnantaja kyllä antaa pyynnöstä aikaa tutustua luonnokseen rauhassa ja ymmärtää, ettei kysyminen ole häpeä, vaan merkki hyvästä ja tiedostavasta työntekijästä, ja vastaa kysymyksiin ilomielin. Aika moni työnantaja on valmis neuvottelemaan sopimuksen sisällöstäkin. Neuvotella kannattaakin niin pitkälle kuin uskaltaa, riskeeraamatta liiaksi sellaisen sopimuksen pöydältä lähtöä, johon olisi jo valmis suostumaan, myös oma tilanne ja vaihtoehdot huomioiden (nykyinen työ, työttömyysturvan sanktiovaarat yms).

Mitä työsopimuksessa sitten tulisi olla, se on tapauskohtaista, mutta alla muutama tavanomainen ehto ja jokunen tärppi sekä täsmähuomio:

• työnantajan ja työntekijän koti- tai liikepaikka
• työnteon alkamisajankohta
• Huom! Syntyneestä työsopimuksesta ei tuosta noin vain pääse eroon ennen työnteon alkuakaan, vaan lähtökohtaisesti irtisanoutumalla irtisanomisaikaa noudattaen. Koeaikapurkukaan ei ennen työnteon alkua toimi, ja aivan aina työnantaja ei ole halukas sopimalla päästämään
• työsuhteen kesto: toistaiseksi voimassa oleva tai määräaikainen
• määräaikaisen työsopimuksen päättymisaika tai arvioitu päättymisaika sekä
• määräaikaisuuden peruste
• Huom! Ei työntekijän omaa pyyntöä tms. perusteeksi, vaan sijaisuus, työn kausiluonteisuus tai mikä milloinkin työnantajan mielestä on laillinen määräaikaisuuden peruste
• koeaika ja sen kesto
• Huom! Koeaika ei ole välttämättömyys
• työntekopaikka tai jos työntekijällä ei ole pääasiallista kiinteää työntekopaikkaa, selvitys niistä periaatteista, joiden mukaan työntekijä työskentelee eri työkohteissa
• työntekijän pääasialliset työtehtävät
• ei pelkkää titteliä, vaikka tittelikin on syytä mainita, ja ei mielellään työnantajan työnjohtovaltaa laventavaa ¨plus mitkä sattuu muut tehtävät¨ -kulunutta fraasiakaan;
• työhön sovellettava työehtosopimus
• nimetään yksilöiden, ja jos työehtosopimusta ei ole, voi ehdottaa sellaisen soveltamisesta sopimista, tai vähintään koettaa neuvotella työsopimukseen sellaisia etuja, joita useimmat työehtosopimukset työntekijälle suovat lakia paremmin tai yksinomaan (esim. lomaraha, palkankorotukset, äitiys- / isyysvapaan ja tilapäisen hoitovapaan palkka, kilometrikorvaukset ja päivärahat, pitkän sairausajan palkallisuus, palkalliset arkipyhävapaat)
• palkan ja muun vastikkeen määrä ja määräytymisen perusteet, mahdolliset luontoisetuudet, bonukset yms.
• palkan määrä on neuvottelukysymys. Pyynnölle voi hakea pohjaa esim. tarkistamalla, mikä on sovellettavan työehtosopimuksen pakottava minimi ja tähtäämällä sopivasti sen yläpuolelle, katsoen tilastotietoa nettisivujemme palkkapuntarista ja tutustumalla palkkasuosituksiimme sekä myös sivuiltamme löytyvään Paranna palkkaasi -oppaaseen.
  
• palkanmaksukausi
• palkanmaksutilinumero
• noudatettava työaika
• tilanteen mukaan olennaiset seikat mahdollisimman kattavasti, esim. tuntimäärät per päivä ja viikko, kellonajat ja viikonpäivät jolloin töitä tehdään, mahdollinen tasoittumisjakso, mahdolliset liukumat rajoineen ja kiinteine aikoineen, lisätyön korvaaminen, ylitöiden korvaaminen (lain tai työehtosopimuksen mukaan, rahana vai vapaana - Huom! vapaanakin korotusprosentteineen)..., 

• vaihtelevan työajan sopimukset ovat vielä oma soppansa, esim. taattu minimituntimäärä kannattaa koettaa tingata mahdollisimman korkeaksi eikä se saa olla pienempi kuin työvoiman tarve, ja työnantajan on annettava selvitys siitä, missä tilanteissa ja missä määrin työnantajalle syntyy työvoimatarvetta
• matkustamiseen käytetyn ajan kompensointi
• tärkeää etenkin, jos on paljon reissuja: onko matkustamiseen säännöllisellä työajalla ja toisaalta sen ulkopuolella käytetty aika a) työaikaa, b) ei-työaikaa, mutta yksinkertaisella palkalla kompensoitavaa, vai c) ikiomaa laatuaikaa ilman sentin jeniä
• vuosiloman määräytyminen
• ja melko usein ensimmäiselle kesälle ja talvelle kannattaa ja saakin neuvoteltua ylimääräisiäkin lomia –palkallisia tai ainakin palkattomia – etenkin, jos työsuhde alkaa siten ettei ehtisi (juuri) lainkaan piakkoin pidettäviä lomia ansaita
• irtisanomisaika tai sen määräytymisen peruste
• Huom! Määräaikainen sopimus ei ole juuri koskaan irtisanottavissa, jollei sitä erikseen sellaiseksi sovita, ja se on viisainta sopia selkeästi, esim: ¨irtisanottavissa samoin kuin toistaiseksi voimassaoleva työsopimus noudattaen irtisanomisaikaa x¨
• etätyöjärjestelyt

Huomiota ei toki tule kiinnittää vain siihen, mitä sopimuksesta puuttuu, vaan myös siihen, onko sinne ujutettu kyseenalaisia tai muuten harmillisia seikkoja. Amerikasta tulee paljon asioita joista nautin, mutta sieltä tulee - enenevässä määrin meillekin asti - myös amerikkalaista sopimuskulttuuria, jossa työsopimukset ovat tiiliskiviä ja pelkkiä työsuhteen päättymisen jälkeisiä rajoituksia ja sanktioita voi olla hyvinkin kymmenen sivua. Tarkkana kannattaa olla, ja erityisen tarkkana, jos sopimus on yli kaksisivuinen. Ohessa muutamia kenties yleisimpiä ehtoja, joita kannattaa varoa / yrittää neuvotella uusiksi / vältellä / harkita huolella:

• kiinteä ylityökorvaus, kokonaistyöaika, työaikalain soveltamatta jääminen
• suostumus lisä- ja/tai ylityöhön (viikonlopputyöhön, matkatyöhön)
• salassapito (työsuhteen päätyttyä)
• salassapitoa laistakin, mutta sopimuksissa voi olla esim. ikuinen, laveasti määritelty, sakolla sekä vahingonkorvauksella sanktioitu…
• kilpailukielto (työsuhteen päätyttyä)
• kilpailu ja sen valmistelu on kielletty työsuhteen kestäessä lainkin nojalla, mutta työsuhteen päättymisen jälkeinen kilpailukielto on erittäin hankala määräys, joka on nykyisin yleinen näky sopimuksissa (oli sille lain edellyttämä erityisen painava syy tahi ei), tyypillisesti kestoltaan 6 kuukautta ja 6 kuukauden palkkaa vastaavalla sopimussakolla
• houkuttelukielto, rekrykielto…
• sopimussakot
• helpompia vaatia kuin vahingonkorvaus
• työnantajan yksipuolinen oikeus muuttaa sopimusta tai sen osaa
  
• tulostavoitteet
• koulutuskustannusten korvaaminen
• sivutyön rajoittaminen lakia enemmälti
• epäedullinen immateriaalioikeuksista sopiminen
• erimielisyyksien ratkaiseminen välimiesteitse/oikeuspaikka 

Kattava tai kaikkiin tilanteisiin sopiva ylempi tärppilista ei toki ole, ja pelottelulista vielä vähemmän. Työsopimukset ja työsuhteet ovat yksilöllisiä, ja moniin erityistilanteisiin (esim. vaihtelevan työajan sopimukset, ulkomaantyö, vuokratyö…) liittyy vielä omat erityiset tänkka pånsa.

 

Mutta näihin tärppeihin ja esimerkiksi verkkosivujemme Työsopimusmalli ohjeineen –dokumenttiin ja Työsuhteeseen liittyvät kilpailurajoitukset ja salassapito -oppaaseen tutustuttuasi sinun on helpompi löytää työnantajan toimittamasta työsopimusluonnoksesta mahdollisia puutteita tai asioita, joista on syytä kysellä ja keskustella. Ja jos vielä askarruttaa, luonnoksen voi luetuttaa meillä!

Juho-Heikki Leppänen

lakimies

Akavan Erityisalat

Palaa otsikoihin ›