Työnantajan työturvallisuusvelvoitteita tarkennettu

Helena Lamponen, edunvalvontajohtaja, Akavan Erityisalat

Työnantajan yleistä huolehtimisvelvollisuutta, joka koskee huolehtimista työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä, on täsmennetty (8.1). Työnantajan on otettava huomioon, että työntekijän henkilökohtaiset edellytykset voivat vaatia yksilöllisiä työsuojelutoimenpiteitä. Muutoksella selkeytetään sitä, että yleisesti vaikuttavat työsuojelutoimenpiteet eivät aina ole riittäviä varmistamaan yksittäisen työntekijän turvallisuuta ja terveyttä työssä.

Työnantajan velvollisuus toteuttaa yksilöllisiä toimenpiteitä koskee työntekijöitä, joihin liittyy jokin turvallisuuden ja terveellisyyden kannalta merkityksellinen henkilökohtainen edellytys. Työnantajan on otettava huomioon, että ihmisillä on erilaiset edellytykset suoriutua työssä, ja ne voivat vaihdella työuran eri vaiheissa. Tällaisia yksilöllisiä henkilökohtaisia edellytyksiä ovat ikä, sukupuoli, ammattitaito ja muut henkilökohtaiset edellytykset, kuten esimerkiksi työntekijän puutteellinen kielitaito. Tarvetta mukauttaa työtä ja työolosuhteita voi syntyä myös esimerkiksi yksilöllisten ikämuutosten myötä.

Yksilöllisillä toimenpiteillä tarkoitetaan työntekijöiden edellytysten mukaisia työsuojelutoimenpiteitä sekä työn ja työolosuhteiden mukauttamista vastaamaan työntekijän edellytyksiä. Työnantajan on otettava huomioon mahdollisuus sopeuttaa työ työntekijän edellytyksiin.

Työnantajan tarkkailuvelvoitetta koskevaa työturvallisuusalain kohtaa (8.4) on täsmennetty: Työnantajan on jatkuvasti tarkkailtava työympäristön, työolosuhteiden ja turvallisten työtapojen lisäksi myös työntekijöiden turvallisuutta ja terveyttä työssä. Työntekijän turvallisuus ja terveys mainitaan pykälässä erikseen. Tarkoituksena on varmistaa, että riittävän ajoissa havaitaan, jos yleiset työolosuhteiden parantamiseksi toteutetut toimenpiteet eivät ole riittäviä yksittäisen työntekijän turvallisuuden ja terveyden varmistamiseksi.

Tarkkailun kautta työnantajalla on mahdollisuus havaita ajoissa, jos on tarvetta toteuttaa yksilöllisiä toimenpiteitä työntekijän terveyden ja turvallisuuden varmistamiseksi. Tarkkailun tuloksena työnantaja voi esimerkiksi huomata puutteita työntekijän opetuksessa ja ohjauksessa tai tarvetta järjestää työ tai työolosuhteet niin, että huomioidaan työntekijän henkilökohtaiset edellytykset.

Työn vaarojen selvittäminen ja arviointi (10 §)

Ikääntymiseen liittyvät riskit tunnistettava

Työn vaarojen selvittämistä ja arviointia koskevaa säännöstä on täsmennetty. Vaarojen arvioinnissa otetaan huomioon myös ikääntyminen (10 § 1 mom. 3-k.). Muutos korostaa ikääntymiseen liittyvien vaara- ja haittatekijöiden tunnistamista. Tavoite on, että työnantaja voi toteuttaa tarvittavia toimenpiteitä, joilla parannetaan työolosuhteita iäkkäämpien työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden edellyttämällä tavalla.

Ikääntymisellä ei viitata tiettyyn kronologiseen ikään, vaan sillä tarkoitetaan vanhenemisen myötä ihmisessä tapahtuvia toimintakyvyn muutoksia esimerkiksi lihasten suorituskyvyssä, hengityselimistössä, motoriikassa sekä aistitoiminnoissa. Työntekijän ikääntymisen huomioon ottamisella tarkoitetaan ennen kaikkea sellaisten vaara- ja haittatekijöiden tunnistamista, joilla on merkitystä erityisesti vanhempien työntekijöiden näkökulmasta. Tällaisia ovat esimerkiksi puutteellinen valaistus, fyysisesti raskas työ, pitkät työajat, vuorotyö tai työn digitalisoitumisen aiheuttamat osaamisvaatimukset. Ikääntymisellä voi myös olla merkitystä arvioitaessa työssä esiintyvän vaara- ja haittatekijöiden merkitystä turvallisuudelle ja terveydelle.

Työn fyysiset ja psykososiaaliset kuormitustekijät huomioitava työn vaaroja selvitettäessä ja arvioitaessa

Lakimuutoksella on täsmennetty sitä, minkälaisia työn kuormitustekijöitä on otettava huomioon osana työn vaarojen selvittämistä ja arviointia (10 § 1 mom. 4-k.). Työnantajan on otettava huomioon sekä työn fyysiset kuormitustekijät että työn sisältöön, työn järjestelyihin ja työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen liittyvät kuormitustekijät.

Työn fyysisiä kuormitustekijöitä ovat esimerkiksi polvillaan tai kyykyssä työskentely, etukumarassa asennossa työskentely, käsin tehtävät raskaat nostot, yksipuoliset työliikkeet, käden puristusvoimaa vaativa työ ja pitkäaikainen istuminen.

Työn sisältöön, työn järjestelyihin ja työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen liittyvillä kuormitustekijöillä tarkoitetaan työpaikan psykososiaaliseen työympäristöön kuuluvia työolotekijöitä. Näitä ovat esimerkiksi liiallinen tietomäärä, jatkuvat keskeytykset, vaikeat asiakastilanteet, liiallinen työmäärä ja epäkohdat työyhteisön yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa.  Näitä ovat myös monen asian tekeminen samaan aikaan sekä toistuvat tietoteknisiin työvälineisiin liittyvät epäkohdat, häiriöt ja vaatimukset.

Työnantajan työn vaarojen selvittämisvelvoite kohdistuu niihin työn kuormitustekijöihin, jotka esiintyvät kyseisessä työssä ja voivat aiheuttaa terveydelle haitallista kuormitusta työssä. Työn vaarojen selvittämisessä ja arvioinnissa työnantajan on tunnistettava terveydelle haitalliset työn kuormitustekijät ja, ellei niitä voi poistaa, arvioitava niiden terveydellinen merkitys. Työnantaja voi hyödyntää työterveyshuollon asiantuntemusta, jotta haitalliset kuormitustekijät tulevat riittävän järjestelmällisesti huomioon otetuiksi vaarojen selvittämisessä ja arvioinnissa.

Työn kuormitustekijöiden terveysvaaran arviointi edellyttää käytännössä myös työssä tai työympäristössä olevien työntekijöiden terveyttä edistävien tekijöiden selvittämistä, sillä ne vaikuttavat siihen, minkälaista terveysvaaraa työn haitallisista kuormitustekijöistä aiheutuu. Työn voimavaratekijät, kuten työyhteisön tai esihenkilön tuki, voivat suojata työntekijöitä haitallisten kuormitustekijöiden kielteisiltä terveysvaikutuksilta. Työnantaja saa tietoja työn voimavaratekijöiden vaikutuksista muun muassa työterveyshuollon työpaikkaselvityksestä, jossa tulee arvioida työstä, työympäristöstä ja työyhteisöstä aiheutuvien kuormitustekijöiden ja voimavarojen terveydellistä merkitystä ja merkitystä työkyvylle.

Opetus ja ohjaus (14 §)

Opetusta ja ohjausta koskevaa säännöstä on täsmennetty. Työnantajalla on velvollisuus ottaa huomioon työntekijän henkilökohtaiset edellytykset opetusta ja ohjausta annettaessa.  Työntekijän nuori ikä tai ikääntyminen on opetuksessa ja ohjauksessa huomioon otettava henkilökohtainen edellytys, samoin myös työntekijän kielitaito tai osatyökykyisen työntekijän yksilölliset rajoitteet tai tarpeet.

Työturvallisuuslain raskaussuojelun perussäännöstä (11 §) on selvennetty

Erityistä vaaraa aiheuttavaa työtä koskevaan säännökseen on lisätty maininta äskettäin synnyttäneestä sekä imettävästä työntekijästä (2 mom.). Muutoksen myötä säännöksestä käy selkeämmin ilmi, että raskaana olevan työntekijän lisäksi myös he kuuluvat säännöksen soveltamisalan piiriin. Lisäksi säännökseen on lisätty uusi asetuksenantovaltuus, joka mahdollistaa aiempaa paremmin tässä todettuja työntekijöitä koskevien tarkentavien säännösten antamisen.

Teksti: Helena Lamponen, edunvalvontajohtaja, Akavan Erityisalat