Työehtosopimuksilla tasa-arvoiset perhevapaat
Olennaista on perhevapaan palkallisuus. Jotta vapaa saadaan oikeasti jakautumaan tasan vanhempien kesken, tulee vanhemmilla olla palkallisiin perhevapaapäiviin samanlainen oikeus.
Kevään aikana on saatu neuvoteltua erityisesti julkisen
sektorin työehtosopimuksiin uudet perhevapaamääräykset, jotka pohjautuvat
perhevapaauudistukseen. Olennaisimmat muutokset liittyvät siihen, että
sukupuolittuneista termeistä äiti ja isä on luovuttu ja siihen, että jatkossa
lapsen vanhemmilla on oikeus yhtä pitkiin palkallisiin perhevapaisiin.
Näin esimerkiksi kunta-alan työehtosopimuksen KVTES:n mukaan edellytysten täyttyessä elokuusta 2022 kummankin vanhemman palkallinen perhevapaa on 32 arkipäivää. Tämän lisäksi raskaana olevalle maksetaan raskausvapaan 40 arkipäivältä palkkaa. Aiemmin äidille maksettiin äitiysvapaan ajalta palkkaa 72 arkipäivältä ja isälle 12 arkipäivältä. Yksityisen sektoriin työehtosopimuksiin uusia perhevapaamääräyksiä neuvotellaan parhaillaan.
Vasta palkallisuus tuo tasa-arvon
Perhevapaauudistuksen tavoitteena on ollut varmistaa, että perhevapaat ja lasten hoitovastuu jakautuvat tasaisemmin vanhempien kesken. Epäilemättä edellä mainittu tavoite on edellyttänyt asian tarkastelemista taloudellisesta näkökulmasta. Jotta perhevapaat voisivat jakautua tasaisesti vanhempien kesken, tulisi vanhemmilla olla samanlainen oikeus palkallisiin perhevapaapäiviin.
Olennaista on nimenomaan palkallisten perhevapaapäivien määrän yhtäläisyys, jotta kummallakin vanhemmalla on todellinen mahdollisuus jäädä hoitamaan lasta. Jos palkallisten perhevapaapäivien määrään jää edelleen eroavaisuutta, vallitsevana käytäntönä säilyy perhevapaiden epätasainen jakautuminen eikä työelämän tasa-arvo-ongelma tältä osin korjaannu. Perheiden on useimmiten yksinkertaisesti mahdotonta tehdä taloudellisesti kestämätön ratkaisu, vaikka vanhemmilla olisi tahto jakaa perhevapaat tasaisesti.
Myös sateenkaariperheet hyötyvät
Työehtosopimuksiin jo neuvotellut uudet perhevapaamääräykset ovat merkittäviä myös sateenkaariperheille. Koska enää palkallinen perhevapaa ei ole korvamerkitty vain ”äidille” tai vain ”isälle”, lapsen vanhemmat, sukupuolestaan riippumatta, ovat oikeutettuja palkallisiin perhevapaisiin.
Palkallisen perhevapaan kannalta merkitystä ei ole enää myöskään sillä, onko kyseessä biologinen vai adoptiolapsi. Raskausvapaa koskee kuitenkin vain raskaana olevaa. Lasta synnyttävä vanhempi on oikeutettu palkalliseen raskausvapaaseen, mutta adoptiovanhempi ei ole oikeutettu vastaavaan palkalliseen vapaaseen.
Palkallisen perhevapaan saamisen ehtona on se, että vanhempi on ns. juridinen vanhempi eli oikeutettu sairausvakuutuslain nojalla vanhempainrahaan. Lapsen juridisella vanhemmalla on oikeus luovuttaa vanhempainrahapäiviä paitsi lapsen toiselle vanhemmalle myös puolisolleen, joka ei ole lapsen vanhempi tai lapsen toisen vanhemman puolisolle tai lapsen muulle huoltajalle. Näin ollen myös muilla lapsen huoltajilla on oikeus palkalliseen perhevapaaseen, jos sairausvakuutuslain mukaiseen vanhempainrahaan oikeutettu vanhempi luovuttaa vanhempainrahapäivänsä. Tämä on huomattava parannus ja tuo joustoa uusperheisiin ja sateenkaariperheisiin.
Useamman kuin kahden vanhemman apilaperheiden ei-juridisilla vanhemmilla ei edelleenkään ole oikeutta palkalliseen perhevapaaseen, elleivät juridiset vanhemmat luovuta heille omia vanhempainrahapäiviään.
Vanhemman kannattaa käyttää omat perhevapaapäivänsä
Syyskuussa ilmestyi Akavan työmarkkinaekonomisti Eugen Koevin artikkeli, jossa selvitettiin ei-synnyttäneen vanhempainvapaan pituuden vaikutusta perheen budjettiin. Artikkelin päätulos on, että taloudellisesta näkökulmasta perheen toisen vanhemman kannattaa käyttää omat täydet perhevapaansa eikä siirtää niitä synnyttäneelle vanhemmalle. Artikkelissa on huomioitu ainoastaan Kelan maksamat vanhempainpäivärahat. Kun huomioidaan työehtosopimuksissa sovitut palkalliset perhevapaat, vahvistuu artikkelin päätulos entisestään.
Anna Zibellini
työmarkkinalakimies
Akavan Erityisalat
Palaa otsikoihin ›