Työaikapankki helpottamaan työ- ja vapaa-ajan yhteensovittamista

 

Työaikapankki on sananmukaisesti pankki – sinne voi tallettaa työaikaa, ansaittuja vapaita tai vapaa-ajaksi muutettuja rahamääräisiä etuuksia. Vapaita otetaan pankista pitämällä pankkivapaita. Parhaimmillaan työaikapankki auttaa työssä jaksamisessa sekä työn ja vapaa-ajan yhteensovittamisessa. Työaikapankki tuo joustavuutta työelämään ja siitä hyötyy myös työnantaja.

Työaikapankista tulee sopia

Useissa työehtosopimuksissa on määräyksiä, jotka mahdollistavat työaikapankista sopimisen. Myös työaikalaissa on säännökset työaikapankista, joiden myötä sen käyttöönotosta voi sopia kaikilla työpaikoilla.

Työaikapankista sopiminen on aina vapaaehtoista, mutta kun siitä sovitaan, tulee sopimus tehdä kirjallisesti. Työntekijäpuolelta sopimuksen voi tehdä luottamusmies, luottamusvaltuutettu, muu henkilöstön edustaja, henkilöstö tai henkilöstöryhmä. Yksittäinen työntekijä tulee osaksi henkilöstön edustajan / henkilöstön tekemää työaikapankkisopimusta. Kuitenkin yksittäinen työntekijä voi olla halutessaan säästämättä työaikaa pankkiin. Vaikka työpaikalla on tehty työaikapankkia koskeva sopimus, niin työajan siirtäminen pankkiin edellyttää kuitenkin työntekijän antamaa suostumusta. Ei siis ole mahdollista, että työnantaja siirtäisi eriä työaikapankkiin ilman työntekijän suostumusta.

Työaikalaissa on säännökset työaikapankkisopimuksen vähimmäissisällöstä. Sopimuksessa tulee sopia siitä, millaisia eriä työaikapankkiin voidaan siirtää ja mitkä ovat säästämisen rajat. Sopimuksessa on sovittava siitä, miten työaikapankki lakkautetaan ja miten lakkauttamishetkellä työaikapankissa oleva työaikasäästö korvataan. Lisäksi tulee sopia myös pankkivapaan käyttämisen periaatteista ja menettelytavoista, joilla työaikapankkiin säästettyä aikaa pidetään vapaana.

Työajan siirtäminen työaikapankkiin

Työaikapankkisopimuksessa tulee sopia mitä eriä työaikapankkiin voidaan siirtää. Sopimisvapautta kuitenkin rajoittaa työaikalaki, sillä työaikapankkiin ei voida sopia siirrettäväksi muita kuin laissa mainittuja eriä. Työaikapankkiin on mahdollista sopia siirrettäväksi:

• Lisä- ja ylityötunnit – ylityöt tulee siirtää samalla tavalla korotettuna kuten ne maksettaisiin rahana. Jos työntekijä on tehnyt 3 tuntia 50 %:lla korotettua vuorokautista ylityötä, tulee työaikapankkiin siirtää 4,5 tuntia. Työntekijä voi halutessaan siirtää työaikapankkiin myös vain ylitöiden perusosan tai korotusosan.
• Liukuvaan työaikajärjestelmään kertyneitä saldotunteja enintään 60 tuntia neljän kuukauden seurantajakson aikana.
• Lakiin tai sopimukseen perustuvia rahamääräisiä etuuksia, kun ne on ensin muutettu työajaksi. Tällaisia ovat esimerkiksi varallaolokorvaus, viikkolepokorvaus, ilta-, yötyölisät ja muut olosuhdelisät ja lomaraha. Rahamääräinen etu muutetaan työajaksi työntekijän talletushetkisen palkan mukaan. Jos esimerkiksi rahamääräisen etuuden arvo olisi 150 euroa ja työntekijän tuntipalkka 15 euroa, on siirrettävä vapaa 10 tuntia.

Työaikapankkiin talletettavan vapaan enimmäiskertymä on säännelty laissa. Lain mukaan työaikapankin kokonaiskertymä ei saa ylittää työntekijän kuuden kuukauden säännöllisen työajan määrää. Lisäksi lain mukaa työaikapankkiin säästettävä enimmäiskertymä ei saa kalenterivuoden aikana kasvaa yli 180 tunnilla edellisen kalenterivuoden lopun saldotilanteesta. Käytännössä enimmäiskertymästä on usein sovittu työaikapankkisopimuksissa siten, että ne ovat lain sallimaa enimmäiskertymää alhaisemmat.

Työaikapankkivapaan pitäminen

Työaikapankkivapaan pitäminen määräytyy niiden periaatteiden mukaan mitä työaikapankkisopimuksessa on sovittu. Työaikapankkisopimuksessa on hyvä sopia siitä, minkä pituisina jaksoina ja kuinka paljon vapaita työntekijä voi enintään pitää. Tästä sovittaessa on hyvä muistaa, että työntekijä voi kerryttää vapaita pitkällä aikajänteellä tiettyä tarkoitusta varten esimerkiksi saadakseen pidemmän breikin työelämään. Tämän vuoksi työaikapankkivapaan pitämisen sääntöjä ei tule sopia liian tiukoiksi, vaan ne tulee sopia siten, että ne mahdollistavat hyvinkin erimittaisten vapaiden pitämisen joustavasti. Siltä varalta, että sopimuksessa ei ole asiasta sovittu, on työaikalaissa asiasta säännökset.

Työntekijällä on oikeus saada työaikapankkiin kertynyttä vapaata vähintään 2 viikkoa vuodessa. Jos säästettyjä vapaita on yli 10 viikkoa, on työntekijällä oikeus saada vuodessa vapaata vähintään yksi viidesosa työaikapankin kertymästä.

Työaikapankkisopimuksessa voidaan sopia, että työntekijällä on oikeus pitää vapaa haluamanaan ajankohtana noudattamalla sovittua ilmoitusaikaa. Joissakin työaikapankkisopimuksissa on voitu sopia samasta menettelystä kuin vuosiloman säästövapaiden osalta eli työntekijällä on oikeus päättää ajankohta noudattamalla 4 kuukauden ilmoitusaikaa. Mikäli vapaiden pitämisen ajankohta on jätetty sopimisen varaan ja ajankohdasta ei päästä sopimukseen, niin työnantaja voi määrätä ajankohdan. Jos ajankohta ei sovi työntekijälle, on hänellä vaatiessaan oikeus saada vapaan sijasta korvaus rahana.

Työaikalaissa ei ole säännöksiä siitä, mitä tapahtuu työntekijän sairastuessa ennen pankkivapaan alkamista tai sen aikana. Tämän johdosta sopimuksessa kannattaa sopia, että työaikapankkivapaa siirretään myöhempään ajankohtaan, jos työntekijä sairastuu ennen pankkivapaata tai sen aikana. Joissakin työaikapankkisopimuksissa on sovittu asiasta siten, että tällöin noudatetaan samaa menettelyä kuin työntekijän sairastuessa ennen vuosilomaa tai sen aikana.

Työaikapankkisopimuksessa on hyvä sopia myönnetyn pankkivapaan peruuttamisesta tai siirtämisestä myös muulloin kuin sairastumisen ollessa kyseessä. Ellei asiasta ole sovittu, niin työntekijällä ei ole oikeutta peruuttaa vapaata tai siirtää sen ajankohtaa. Tällaista oikeutta ei ole myöskään työnantajalla.

Työaikapankkivapaan ajalta kertyy vuosilomaa samalla tavoin kuin työntekijän työssä ollessa. Työaikapankkivapaan ajalta työntekijälle maksetaan palkka vapaan pitoajankohdan palkan mukaisesti. Luontoisedut tulee vapaan aikana antaa vähentämättömänä. Mikäli työsuhde osa-aikaistetaan, niin työaikapankkivapaat tulee pitää ennen osa-aikaistamisen alkua tai tunnit tulee maksaa rahana. Tämän lisäksi sopimuksessa on myös muutoin hyvä sopia periaatteista, joiden mukaan pankkivapaat voidaan korvata rahana, mikäli työtehtävissä tai sen palkkausperusteissa tapahtuisi olennaisia muutoksia. Työsuhteen päättyessä pankkivapaan saldo maksetaan rahana, ellei työntekijä sovi sen käyttämisestä irtisanomisaikana.

Teksti: Tuire Torvela, lakimies, Akavan Erityisalat

 

Palaa otsikoihin ›