Sananvapaus ei ole rajaton palvelussuhteessa olevalle

Sananvapaus on yksi kansalaisen perusoikeuksista, mutta työsuhteessa sitä rajoittavat lojaliteettivelvoite ja salassapitovelvollisuus, kirjoittaa Akavan Erityisalojen lakimies Anna Zibellini.

 

Sananvapaus on perusoikeus ja ihmisoikeus, joka kuuluu kaikille Suomen lainkäyttöpiirissä oleville. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä. Sananvapaus on voimassa painettuna, puhuttuna ja sosiaalisessa mediassa.

Sananvapaus tarkoittaa, että avoin julkinen keskustelu ja vapaa mielipiteenmuodostus ovat sallittuja, mutta jokaiselle kuuluu myös vastuu ilmaisuistaan.

Työsuhteessa sananvapautta rajoittavat lojaliteettivelvoite ja salassapitovelvollisuus

Lojaliteettivelvollisuudesta säädetään työsopimuslaissa ja se on yksi työntekijän velvollisuuksista työsuhteessa. Lojaliteettivelvollisuudella tarkoitetaan sopimusosapuolen velvollisuutta ottaa vastapuolen edut huomioon kohtuullisessa määrin ilman, että omat oikeudet kohtuuttomasti vaarantuvat. Työsuhteen aikana lojaliteettiperiaate rajoittaa työntekijän toimintaa ja sananvapautta.

Salassapitovelvollisuuskin rajoittaa työntekijän sananvapautta, sillä ymmärrettävästi liikesalaisuuksia ei saa paljastaa ulkopuolisille. Lojaliteettivelvoitettaan ja salassapitovelvollisuuttaan työntekijä on velvollinen noudattamaan niin työpaikalla kuin vapaa-ajallaan.

Lojaliteettivelvollisuus rajoittaa työntekijän oikeutta esittää kritiikkiä työnantajaansa kohtaan sillä tavalla, että työntekijä ilmaisuillaan ja mielipiteillään vahingoittaa työnantajaansa. Käytännössä puhutaan työnantajan julkisesta kritisoinnista ja arvostelusta. Julkinen negatiivinen työnantajan arvosteleminen on siis työntekijän lojaliteettivelvollisuuden vastaista, mutta tietyillä jäljempänä esitettävillä reunaehdoilla kuitenkin mahdollista.

Jos työntekijä esittää näkökantojaan yksityisenä henkilönä eivätkä mielipiteet millään tavalla liity työnantajaan (esimerkiksi esitetään omia poliittisia mielipiteitä ja yhteiskunnallisia näkökantoja), sananvapaus on huomattavasti laajempi. Jokaisella on nimittäin oikeus vapaasti osallistua julkiseen keskusteluun ja esittää omia näkemyksiään, vaikka ne eivät olisi yhteneväisiä työnantajan näkemysten kanssa.

”Solvaavat, totuudenvastaiset ja panettelevat ilmaisut eivät nauti sananvapauden suojaa.”

 

Työntekijä ei ole kuitenkaan oikeutettu loukkaamaan lausumillaan muiden oikeuksia missään olosuhteissa. Solvaavat, totuudenvastaiset ja panettelevat ilmaisut eivät nauti sananvapauden suojaa ja vaikka ne eivät liittyisi työnantajaan, saattavat ne vahingoittaa työnantajaa ja tämän mainetta.

Työnantajalla on oikeus puuttua työntekijän mielipiteen ilmaisuihin, mikäli ne loukkaavat työnantajan omia suojattuja oikeuksia, kuten esimerkiksi yrityksen, asiakkaiden ja henkilökunnan oikeuksia, ja aiheuttavat selvää haittaa. Työnantajalla saattaa olla oikeus irtisanoa työntekijä ja vaatia vahingonkorvausta, jos työntekijä omilla ilmaisuillaan vahingoittaa työnantajan etua.

Sananvapaus on toki myös työntekijän perusoikeus eikä lojaliteettivelvollisuus poista vaan ainoastaan rajoittaa sitä. Lojaliteettivelvollisuus ei siis tarkoita, ettei työnantajaa milloinkaan saa arvostella julkisesti. Palautteen antaminen tulee kuitenkin aina aloittaa työnantajasta itsestään ja keskustella ensisijaisesti asioista työpaikan sisällä. Saadaksesi tukea epäkohdan esille ottamiseen, ota yhteyttä liiton edunvalvonnan asiantuntijoihin. Toissijainen väylä viranomaistie. Vasta viimesijaisena keinona on viedä asiat julkiseen keskusteluun.

Jos työntekijä päättää nostaa epäkohdat julkisuuteen, on muistettavaa, että aina tulee esittää ainoastaan totuudenmukaisia väitteitä ja että arvostelun tulee olla asiallista ja kohtuullista. Asiattomasti esitetyt ja loukkaavat ilmaisut ovat helposti sekä lain vastaisia että lojaliteettivelvollisuutta rikkovia.

Virkasuhteessa olevan sananvapaus on laajempi kuin työsuhteessa olevan

Kuten työsuhteessa, myös virkasuhteessa lähtökohtana ovat sananvapaus ja lojaliteettivelvollisuus. Sekä valtion virkamiehen että kunnallisen viranhaltijan on toimittava lojaalisti työnjohtomääräysten sekä asianmukaisten säännösten ja määräysten mukaisesti.

Virkasalaisuuksia ei myöskään saa paljastaa ulkopuolisille. Salassapitovelvollisuudella ja esimiehen käskyillä, ohjeilla ja määräyksillä ohjataan virkamiehen ja viranhaltijan sananvapauden käyttöä. Virkasuhteessakin sananvapaus on siis lähtökohta, mutta asianmukaisuusvaatimus, käyttäytymisvelvollisuus sekä lojaliteettivelvollisuus rajoittavat tätä.

Sananvapauden ja lojaliteettivelvoitteen välinen suhde on kuitenkin erilainen julkisoikeudellisessa virkasuhteessa kuin yksityisoikeudellisessa työsuhteessa. Suomessa virkasuhteessa olevilla henkilöillä sananvapaus on pääsääntöisesti laajempi kuin työsuhteessa olevilla, koska yksityisoikeudellisena sopimussuhteena työsopimussuhteessa ei ole tavallisesti yhtä painavaa yhteiskunnallista merkitystä kuin verovaroin kustannetuilla ja usein kansalaisten etuihin tai oikeuksiin vaikuttavilla virkatoimilla. Siten epäkohtien nostaminen esille ja kritiikki on sallittua virkasuhteessa olevalla. Voi jopa sanoa, että virkamiehellä on velvollisuus tuoda epäkohdat esille julkisuuteen, jos virasto ei reagoi virkamiehen esiin nostamiin epäkohtiin muuten. Lähtökohtana on siis edelleen, että ensin asioista tulee keskustella työpaikalla.

”Virkamiehellä voi olla jopa velvollisuus nostaa epäkohdat julkisuuteen.”

Vaikka virassa olevan sananvapaus on laajempi kuin työsuhteessa olevan, myöskään virkamiehen sananvapauteen ei kuulu totuudenvastaisten, loukkaavien tai solvaavien ilmaisujen esittäminen. Faktoihin perustuvia näkökantoja, jotka on esitetty asiallisesti, tulkitaan sananvapauden piiriin kuuluviksi eikä näiden katsota aiheuttavan haittaa organisaation julkisuuskuvalle ja uskottavuudelle, vaikka kirjoitus olisikin arvosteleva ja kriittinen.

Vapaa-ajalla virkamiehelle taikka viranhaltijalle ei lähtökohtaisesti voida asettaa suurempia käyttäytymisvaatimuksia kuin muille kansalaisille. Virassa oleva voi esittää mielipiteitä julkisesti yksityishenkilönä tai yleisemmin kansalaisroolissa, jolloin hänen sananvapautensa on laajaa. Mutta jos virassa oleva osallistuu julkiseen keskusteluun oman organisaationsa edustajana, hänen ilmaisuvapautensa on huomattavasti rajoitetumpaa.

Sananvapaus sosiaalisessa mediassa

Sosiaalinen media on nykyään osa meidän työkulttuuriamme niin työajalla kuin vapaa-ajalla. Sananvapaus on lähtökohtana myös sosiaalisen median toimintaympäristössä, mutta edelleen sananvapauden rajoitukset pätevät. Verrattuna perinteisiin viestintävälineisiin sosiaalisessa mediassa sananvapautta voidaan käyttää paljon laajemmin, nopeammin ja kohdistaa se huomattavasti suuremmalle yleisölle. Siten sananvapauden rajoitusten rikkominen voi tarkoittaa välittömämpiä ja kovempia seuraamuksia niin työntekijälle kuin virkamiehelle, koska työnantajalle aiheutettu vahinkokin voi olla mittavampi.

Sosiaalisessa mediassa oma yksityinen elämä on helposti kaikkien nähtävänä. Ylilyöntejä on sattunut, kun lyhyt statuspäivitys on aiheuttanut työnantajalle, työtovereille, asiakkaille taikka työnantajan tarjoamille palveluille ja tuotteille vahinkoa, jolloin lopulta on syntynyt kustannuksia ja häiriöitä työnantajan toimintaan. Työntekijän kuuluminen työnantajan toiminnan kannalta vääränlaiseen Facebook-ryhmään voi myös alentaa työnantajan arvoa muiden silmissä tai asettaa kyseenalaiseksi koko työnantajan toiminnan. Työnantajan näkökulmasta kysymyksessä on epälojaali käyttäytyminen, joka rikkoo luottamussuhdetta. Luottamuspula on työsuhteen päättämisperuste erityisesti vastuullisemmassa asemassa työskentelevän kohdalla.

Sosiaalisessa mediassa käyttäytymisestä kannattaa keskustella oman työnantajan kanssa. Jos sosiaalisen median sisältö tai kirjoitukset eivät miellytä työnantajaa, on hyvä selvittää, millaiset odotukset työnantajalla on ja voidaanko sekä työntekijän sananvapautta että lojaliteettivelvollisuutta toteuttaa samanaikaisesti. Sosiaalisen median tilin muuttaminen yksityiseksi voi olla riittävä toimenpide varmistamaan, että työnantaja ei voi vedota lojaliteettivelvollisuuden rikkomiseen sosiaalisen median päivityksen sisällön tai tiettyyn ryhmään kuulumiseen perusteella.

Helsingissä 10.2.2021

 

Anna Zibellini

työmarkkinalakimies

Akavan Erityisalat

 

Palaa otsikoihin ›