Palkka saamatta?

Palkanmaksu on työnantajan päävelvoite, mutta silti siitä toisinaan lipsutaan, mitä moninaisimmista syistä. Mitä silloin tulee tehdä, miten siihen voi reagoida?

 

Tyypillisin tapa reagoida palkan puuttumiseen, osin tai kokonaan, on yksinkertaisesti nostaa kissa pöydälle työnantajan kanssa. Se on syytä tehdä per heti, vaikka olisi enemmän koiraihminen (mikä on ymmärrettävää, ja onhan kyseessä kiistatta parempi eläin), jos palkka ei ole kokonaisuudessaan tilillä palkkapäivänä (tai edeltävänä arkipäivänä, jos palkkapäivä osuisi viikonlopulle tai arkipyhälle). 

Kissaa voi nostella ensin itse, sitten tarvittaessa henkilöstöedustajan avustuksella, ja lopuksi mainiten, että joudut saattamaan asian ammattiliittosi käsiteltäväksi, jos asia ei ratkea nopeasti. Jollei työnantaja vielä tässäkään vaiheessa ole käärinyt hihojaan, ylös asti, meihin päin yhteyttä viimeistään silloin, niin tutkitaan ja vaaditaan. Ja toki, jos esiintyy kissa-allergiaa, tai on vahva kutina, että kissaa nostellessa tulee kynnestä tai hampaasta, voit hypätä suoraan itse nostelun yli seuraaviin vaiheisiin.

 

Joskus käy niin erikoisesti, että työnantajan mielestä kaikki on mennyt kuten kuuluukin. Siinä tapauksessa pyydä työnantajaa varmistamaan asia, ja jos hän pysyy kannassaan, toimittamaan yksilöidyt perustelut (tarvittaessa mainiten: "Voidakseni tutkituttaa asian ammattiliittoni juristeilla") ja tietysti palkkalaskelma, jos sitä ei vielä tullut, vaikka aina pitäisi tulla. Käy sitten työnantajan perustelut läpi henkilöstöedustajan kanssa, ja jollei asia selviä, seuraavaksi meidän kanssamme, niin tutkitaan ja vaaditaan.

 

Voit myös vaatia korkolain mukaista viivästyskorkoa. Se on valitettavasti vuotuinen korko, joten sen vaikutus työnantajalle on lyhyehköiksi jäävissä palkanmaksuviiveissä pikemmin opettavainen kuin asiallinen taloudellinen kompensaatio harmista työntekijälle. Sitä voi myös vaihtoehtoisesti käyttää vääntömomenttina palkkansa saamiseksi mahdollisimman nopeasti, esimerkiksi näin: "Haluan luonnollisesti myös viivästyskorot, joskin voin niistä luopua, jos asia tulee muuten kuntoon viimeistään ylihuomenna."

 

Rajummissa tapauksissa on mahdollista jopa purkaa työsuhde ja vaatia työnantajalta korvauksia työsuhteen perusteettoman päättymisen johdosta. Se on kuitenkin radikaali, harvinainen ja perin lopullinen tapa ratkaista asia. Ennen sellaiseen ryhtymistä on tutkitutettava tilanne ja purkukynnyksen ylittyminen meillä, sitten järjestettävä työnantajalle tilaisuus tulla kuulluksi, ja sen jälkeen purkaa työsuhde. Koko prosessi voisi olla tarpeen käydä läpi hyvin nopeasti, joten erittäin pikaisesti yhteyttä meille, jos moista harkitsisit. Ja heti purun jälkeen tulisi ryhtyä laatimaan selvityksiä työttömyysturvatahoille karenssin välttämiseksi ja lopuksi vielä vaateita työnantajalle.

 

Paljon tyypillisempi erityinen reagointikeino liittyy puolestaan tilanteeseen, jossa työnantaja ei olekaan ollut leväperäinen, vaan on tyhjätaskuinen. Uudenmaan ELY-keskuksen Palkkaturva on taho, joka voi auttaa silloin, kun tyhjästä on paha nyhjäistä. Palkkaturvan saamiselle on runsaasti ehtoja, työnantajan tietyin tavoin ilmenevän maksukyvyttömyyden lisäksi muun muassa tiukat ja lyhyet hakemusmääräajat, joten olethan Palkkaturvaan yhteydessä heti, jos epäilet palkkasi uupuvan maksukyvyttömyyden johdosta!

 

Kaikkein tyypillisin erikoistilanne on kuitenkin puutteellinen tahi venyvä lopputili. Lähtökohtaisesti joka ainoan sentin - lomasaatavat yms. mukaan lukien - tulee olla työsuhteen päättymispäivänä tilillä (toki poikkeuksiakin on, tyypillisimpänä yleinen työsopimuskirjaus, jonka mukaan lopputili maksetaan työsuhteen päättymistä seuraavana normaalina palkanmaksupäivänä). Jos näin ei tapahdu, on mahdollista vaatia työnantajalta viivästyskoron lisäksi myös odotteluajan palkkaa, eli täyttä päiväpalkkaa enintään kuudelta viivepäivältä. Koska tämä sääntö ei ole aivan niin tuttu kaikille työnantajille, voi olla tarpeen lyödä työnantajaa pykälällä jo ensimmäisen kerran palkkaa penättäessä, joten ohessa työsopimuslain 2 luvun 4 pykälä käyttöösi:

Palkanmaksukausi työsuhteen päättyessä

Työsuhteen päättyessä päättyy myös palkanmaksukausi. Työsuhteesta johtuvan saatavan suorituksen viivästyessä työntekijällä on oikeus saada korkolain (633/1982) 4 §:ssä tarkoitetun viivästyskoron lisäksi täysi palkkansa odotuspäiviltä, enintään kuitenkin kuudelta kalenteripäivältä.

Jos työsuhteesta johtuva saatava ei ole selvä ja riidaton tai jos suorituksen viivästyminen on johtunut laskuvirheestä tai tällaiseen rinnastettavasta erehdyksestä, työntekijällä on oikeus odotuspäivien palkkaan vain, jos hän on huomauttanut suorituksen viivästymisestä työnantajalle kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä eikä työnantaja ole suorittanut saatavaa kolmen arkipäivän kuluessa huomautuksesta. Oikeus odotuspäivien palkkaan alkaa tällöin työnantajalle varatun maksuajan kuluttua.

Myös odotteluajan palkkaa ja / tai viivästyskorkoa voi käyttää vaihtoehtoisesti vääntömomenttina muiden saatavien saamiseksi mahdollisimman pikaisesti ja minimaalisella hässäkällä, tähän tyyliin: "Vaadin myös oheisen normin mukaisesti x päivän täyttä päiväpalkkaa odotusajan palkkana sekä viivästyskorkoa, mutta olen valmis luopumaan niistä, mikäli muut saatavat on suoritettu tililleni kolmen päivän kuluessa."

Teksti: lakimies Juho-Heikki Leppänen, Akavan Erityisalat

Palaa otsikoihin ›