rss Artikkelit

27.2.2023 8.00

Opiskelu edistää korkeakoulutetunkin työllistymistä

Akavan Erityisalat haluaa työttömyysturvaan sellaisia uudistuksia, jotka hyväksyvät aktiivisen toimijuuden myös työttömyysjakson aikana.


Visiossamme tulevaisuuden työttömyysturvajärjestelmän tulee lähteä siitä, että kouluttautuminen, työttömyys, erilaiset työsuhteet tai yrittäjyys nivoutuvat sujuvasti toisiinsa. Yhä useampi kokee kaikkia edellä mainittuja vaiheita aikuisikänsä aikana, jolloin luontevaa olisi, että jaksot toimisivat symbioosissa keskenään toinen toistaan tukien.


Silppuiset työurat ovat jo täällä. Esimerkiksi lähes kolmasosa jäsenistämme kokee, että työttömyys on arkipäivää heidän omalla alallaan (Akavan Erityisalojen työelämätutkimus, marraskuu 2021). Kasvava joukko on myös heitä, joiden työt koostuvat pätkistä ja myös työnantajia voi olla useampi samaan aikaan. Työttömänä olleista vastaajista 42 prosentilla työsuhteen päättymisen syy oli ollut määräaikaisen työsopimuksen päättyminen.


Määräaikaisuuksien syitä ovat sijaisuuksien lisäksi esimerkiksi hanke- ja projektityöt sekä töiden kausiluonteisuus.


Pätkä- ja silpputyötä tekevien asema on monessa suhteessa heikompi kuin vakituisessa työsuhteessa olevan – myös opiskelun suhteen. Esimerkiksi aikuiskoulutustuen kriteerit on helpompi täyttää pitkäaikaisessa työsuhteessa samaan työnantajaan.


Näin kertovat myös työelämätutkimuksemme tulokset. Työssä yhtäjaksoisesti käyneistä vastaajista 76 % täytti aikuiskoulutustuen kriteerit, kun taas vastaava luku työttömänä olleilla oli 46 %.


Ja tukea tarvitaan: vastaajista vain 4 % prosenttia kertoi, että opiskelu olisi heille mahdollista ilman minkäänlaista yhteiskunnan tukea.


Entisenä pätkätyöläisenä olisin aina kaivannut työttömyysjaksoilla parempia mahdollisuuksia kouluttautua omaa osaamista tukevalla ja monipuolistavalla tavalla. Se ei kuitenkaan tuntunut olevan mitenkään yksinkertaista eikä taloudellisesti mahdollista. Myös kaikki mahdollinen vapaaehtoistyö omalla alalla verkostojen luomiseksi ja siten oman työllistymisen parantamiseksi oli kuulemma täysin kielletty lakijutun uhalla. (Avovastaus, Akavan Erityisalojen työelämätutkimus 2021.)

 

Voiko työttömyysturvalla opiskella?

Työttömyysturvalla opiskeluun ei ole selkeitä valtakunnallisia sääntöjä, mikä tekee koulutuksen suunnittelun työttömälle hankalaksi. TE-toimistot tekevät ratkaisut tapauskohtaisesti ja työttömän on mahdotonta arvioida etukäteen, onko opiskelu työttömyyskorvauksella mahdollista vai ei.


Te-palvelut ovat toimineet tehokkaasti (vastaukset yhteydenottopyyntöihin) ja ystävällisesti (henkilökohtainen te-asiantuntija). Palvelusta on jäänyt kuitenkin käsitys, että työttömyyspäivärahaa maksetaan nimenomaan työttömänä olosta ja itsenäinen toiminta oman työllistymisen vahvistamiseksi voi viivästyttää tai jopa estää oikeuden palveluihin. Olen päivittänyt osaamistani avoimen amkin opinnoilla ja joutunut tekemään opinnoista useita selvityksiä, jotta te-palveluissa voidaan todentaa, että opiskelu on sivutoimista. (Avovastaus, Akavan Erityisalojen työelämätutkimus 2021.)


Työttömän sivutoiminen opiskelu helpottui onneksi hieman vuoden 2023 alussa. Nykyään työttömyysetuutta ei menetä, jos suorittaa vaikka opintoja kansalaisopistossa, mutta työnhakua on jatkettava täysimääräisesti sivutoimisen opiskelun ohessa. Päätoimisella opiskelijalla ei ole edelleenkään oikeutta työttömyysetuuteen.


Korkeakoulutetun on pääsääntöisesti tarkoituksenmukaista opiskella lisää korkeakoulutasolla. Usein kesken jääneitä opintoja ei ole kuitenkaan mahdollista saattaa opintojen loppuun työttömyyden aikana, vaikka valmistuminen edistäisi työllistymistä (esim. antaisi kelpoisuuden tietylle alalla).


Vuoden 2021 työelämätutkimuksemme vastaajista 39 % työttömänä olleista kertoi osallistuneensa omaehtoiseen tutkintoon tähtäävään koulutukseen ja suurin osa koki opiskelun hyödylliseksi oman jatkotyöllistymisensä kannalta. Vain kahdeksan prosenttia ilmoitti, ettei kouluttautumisesta ollut lainkaan hyötyä. Myös tutkintoa tavoittelematon (esim. avoin yliopisto) ja harrastuspohjainen koulutus nähtiin hyödyllisenä.


Itselleni mahdollisuus omaehtoiseen tutkintotavoitteeseen opiskeluun työttömyystuella oli ensiarvoisen tärkeä. Toivoisin, että se ei olisi harkinnanvarainen. Itse sain onneksi luvan opiskeluun, mutta moni muu ei. Nyt olen valmistumassa ammattiin, joka on mielekäs ja jossa riittää töitä. (Avovastaus, Akavan Erityisalojen työelämätutkimus 2021.)


Tutkintotavoitteellinen kouluttautuminen katsotaan te-palveluissa aina työnhakua ja -tekoa estäväksi asiaksi. En saa siis itse mitään rahallista tukea opiskeluun. Opintotukikuukaudet kuluivat aiemmassa tutkinnossa, eikä työkokemusta ole aikuiskoulutustukea varten tarpeeksi. Työttömyysturvaa ei saa, jos opiskelee. Koen uudelle alalle kouluttautumisen kuitenkin välttämättömäksi, koska ensimmäisellä alalla työllistyminen on vaikeaa ja tarjolla on lähinnä määrä- ja osa-aikaisia työsuhteita. (Avovastaus, Akavan Erityisalojen työelämätutkimus 2021.)


Työttömyysturvajärjestelmän on tulevaisuudessa tarjottava paremmat mahdollisuudet opiskeluun. Nykyinen taso ei riitä. Jopa 40 % jäsentutkimukseemme vastanneista arvioi, että työttömyysturva ei nykyisellään kannusta oman osaamisen kehittämiseen ja työmarkkina-aseman parantamiseen.


Hanna Koskenheimo

tiedontuotannon asiantuntija

Akavan Erityisalat


Akavan Erityisalojen ehdotukset (työttömänä) opiskelun mahdollistamiseksi:

  • Työttömän tulee voida pidentää päivärahakauden kestoa omalla työttömyysajan toiminnallaan. Lisää päivärahapäiviä ”ansaitsisi” osallistumalla työmarkkinoiden toimintaan. Osallistumiseksi tulkittaisiin laajasti kaikki työllistyminen, yrittäjyys, opiskelu ja työkykyä ylläpitävä toiminta.
  • Yhdeksi jatkuvan oppimisen rahoituskanavaksi nostetaan osaamistili ja osaamisseteli. Osaamistili on työntekijöiden ja työnantajien osaamisvakuutusmaksulla rahoitettava malli. Siinä jokainen työikäinen saisi käyttöönsä osaamissetelin, jolla voisi maksaa tutkinnon jälkeisen kouluttautumisen kustannuksia.
  • Aikuiskoulutus ulotetaan tasapuolisesti kaikille, myös esimerkiksi työttömille, alan vaihtajille, ammatinharjoittajille sekä yrittäjille. Osaamistilin ja osaamissetelin käyttäminen rahoitusmuotona edistää myös tätä tavoitetta. 
  • Työttömien opiskelua työttömyysetuudelle laajennetaan. Korkeakoulutettuihin työnhakijoihin sovelletaan nyt peräti kolmea eri työttömyysetuutta: omaehtoista, sivutoimista ja lyhytkestoista opiskelua työttömyysetuudella. Käytänteet ovat kirjavat ja eriarvoistavat. Lyhyeen, taitoperusteiseen täydennyskoulutukseen paras näistä malleista on lyhytkestoinen opiskelu työttömyysetuudella, jossa oikeus opiskeluun myönnetään 6 kuukaudeksi ilman opintojen edistymisen seurantaa ja opintopisterajoitteita. Tämä tuki tulee ulottaa myös alle 25-vuotiaille. Tämän tuen laajempi käyttö vähentäisi myös turhaa byrokratiaa. 
  • Koulutusrahaston aikuiskoulutustuen myöntämisen kriteerejä muutetaan. Nykyisin työssäolon vuosivaatimus on nostettu kahdeksaan, eli seitsemällä työkokemusvuodella ei saa etuutta lainkaan. Järjestelmää tulee muuttaa niin, että esimerkiksi yksi täysi työkuukausi kerryttäisi kaksi koulutustukeen oikeuttavaa kuukautta. Aikuiskoulutustuen maksimi olisi nykyinen 15 kuukautta. Opintojen päätyttyä oikeus tukeen latautuisi uudelleen.

 




Palaa otsikoihin ›