Liitto tuo voimaa myös maailmalla

Akavan Erityisalat on SASKin kautta mukana tukemassa kotitaloustyöntekijöiden hanketta Indonesiassa ja Filippiineillä.

Kotitaloustyöntekijöiden pitkäjänteinen tukeminen on tärkeää, koska heiltä puuttuvat perusoikeudet työntekijöinä. Kotitaloustyöntekijöillä ei ole minimipalkkaa, vapaapäiviä, sosiaaliturvaa eikä järjestäytymis- ja neuvotteluoikeuksia.

ILO:n yleissopimuksessa C189 asetetaan maailmanlaajuiset vähimmäissäännöt, joilla vähennetään kotitaloustyöntekijöiden väärinkohtelua ja hyväksikäyttöä sekä vaaditaan kotitaloustyöntekijöille kohtuulliset ja ihmisarvoiset työolot. Filippiineillä C189 on ratifioitu ja kansallinen laki on olemassa, mutta monet työnantajat eivät noudata sitä. Indonesiassa ei ole kotitalousalan lainsäädäntöä ja alan työntekijät ovat työvoimalain ulkopuolella.

Liittojen rooli on merkittävä työntekijöiden oikeuksien parantamisessa, ja siksi on tärkeää kasvattaa liittojen jäsenmäärää samalla, kun vaikutetaan lakien parantamiseen.

Konkreettinen työ on tuonut lisää jäseniä

Koronapandemia on vaikuttanut alan työntekijöihin siten, että osa on menettänyt työnsä, kun taas osa tekee entistä pitempää päivää ja asuu työpaikallaan. Kotitaloustyöntekijöiden järjestäminen ja aktivoiminen on hyvin vaikeaa mm. siksi, että työpaikallaan asuvat työntekijät ovat eristyksissä muista ihmisistä eikä heillä ole välttämättä edes vapaapäiviä omien asioidensa hoitamiseen, saati järjestötoimintaan.

Pandemia-aikana liitot ovat auttaneet jäseniään mm. ruoka-avun, lääkkeiden ja suojavälineiden jakelun muodossa. Tämä hyvin konkreettinen työ on tuonut lisää jäseniä.

"Liitto tuo voimaa"

Hankkeesta on valmistunut ohjattu itsearviointi, johon osallistuivat filippiiniläiset ja indonesialaiset hanketoimijat. Itsearviointi tuo tuoretta tietoa hanketyön etenemisestä, tuloksista ja haasteista tai ongelmista.

Arviointikokoukseen osallistui aktiivinen ja innostunut joukko ihmisiä, jotka kävivät keskustelua kolmella eri kielellä (bahasa (Indonesia), takalog (Filippiinit) tai englanti) zoomin simultaanitulkkauskanavien avulla.

Kokouksessa oli mieleenpainuva ”jäänmurtajaharjoitus”, jossa osallistujia pyydettiin piirtämään kuva liittotoimintaan liittyvästä aiheesta. Yksi osallistuja piirsi surulliset kasvot, mutta niiden viereen pystyssä olevan nyrkin. Hän sanoi, että liitto tuo voimaa eikä suremisessa ole järkeä, vaan toiminnassa. Toinen kuvasi samaa energisoivaa asiaa piirtämällä roihuavan nuotion ja sanoi liiton tuovan tulta hänen elämäänsä. Kolmas piirsi sateenvarjon, jonka alla liittoaktiivi osallistui puhelimellaan kokoukseen.

Liittojen jäsenmäärät kasvavat molemmissa maissa

Filippiineillä UNITED on ainoa kansallisen tason kotitaloustyöntekijöiden liitto. Filippiinien työehtosopimusmalli on jo käytössä viidessä kaupungissa, mutta sen toteutuksen seuranta on järjestettävä paremmin. UNITED neuvotteli valtakunnallisen minimipalkan korotuksen vuonna 2019. Vahvempi yhteistyö paikallisviranomaisten kanssa etenee ja työvoimahallinnon kanssa pyritään keskustelemaan.

Jäsenhankinta oli hitaanpuoleista ja pandemia on vaikeuttanut tätä työtä. Liiton jäsenmäärä on kuitenkin kasvanut. Jäsenmaksukertymä on todennäköisesti alun perin suunniteltua pienempi, koska COVID-19 on sekoittanut ihmisten elämän ja talouden.

Väkeä on koulutettu mm. perusoikeuksista, naisten oikeuksista sekä neuvottelutaidoista.

Indonesiassa jäsenmäärä on kolminkertaistunut vuoden 2018 alusta vuoden 2021 alkuun, nyt yli 13 000. Jäsenhankinta Jakartan ulkopuolella on hitaampaa kuin pääkaupungissa, koska muualla johtohenkilöt ja jäsenet ovat iäkkäämpiä ja heidän on vaikea tehdä työtään liittoaktiiveina.

Jäsenistön itseluottamus jäsenhankinnassa on kasvanut koulutuksen ja kokemuksen myötä. Koulutuksessa opituilla taidoilla monet jäsenet ovat saaneet neuvoteltua työnantajiensa kanssa kirjalliset sopimukset ja rekisteröitymisen sosiaaliturvaan.

Kotitalousalan lainsäädäntö on edennyt pienin askelin, mutta pandemia on hidastanut tätäkin. Kampanjointi on tuonut paljon näkyvyyttä mediassa.

Lakien ja säännösten puute monissa Aasian maissa vaikeuttaa kaikenlaista neuvottelutoimintaa. Viranomaisyhteistyö on hidasta ja poikkeusaikana se on entisestään vaikeutunut. Liittojen kestävyys riippuu pääasiassa johtajien sitoutumisesta ja vahvasta paikallistoiminnasta. Toiminnan kestävyys paranee, kun molemmissa maissa järjestöllinen kapasiteetti kasvaa ja järjestämistaidot ovat vahvistuvat.

Lisäksi on tärkeää, että järjestöjen rakenteet ja päätöksentekojärjestelmät ovat selkeät ja demokraattiset. Myös liittojen taloudellista pohjaa tulee edelleen vahvistaa.

SASKin pitkäaikaiselle tuelle tarvetta

SASKin pitkäaikaiselle tuelle on tarvetta, sillä toistaiseksi liitot eivät pärjää omillaan. SASKin Kaakkois-Aasian aluekoordinaattori Farizan Fajari on hankkeen tukena paikallisesti.

COVID-19 on entisestään vaikeuttanut kotitaloustyöntekijöiden järjestäytymistä ja ammattiliittotoimintaa. Potentiaalia kuitenkin on, sillä nykyinen toiminta tavoittaa vasta murto-osan alan työntekijöistä. Laajentuminen uusille alueille on mahdollista vasta kun pandemia on ohi.

Työtä kotitalousalalla riittää ja tarve on valtava. Hanketoiminta mahdollistaa järjestöjen kasvun ja vahvistumisen.

Teksti: Hanna Koskenheimo, tiedontuotannon asiantuntija

Lähteet: International Domestic Workers’ Federation IDWF & Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskus SASK

Kuvat: Anna Perttula ja Lotta Jokinen