Lakko-oikeus alkaa työrauhan päättymisestä

Sanaa ”lakko” on yhteiskunnallisessa keskustelussa popularisoitu niin, että lakkoa pidetään lähes koska vaan voimassa olevana jokamiehen oikeutena. Vaikka työtaisteluoikeus perustuukin perustuslakiin, oikeus mennä lakkoon vaatii laissa säädettyjen edellytysten täyttymistä.

Lakkoon mennään aina porukalla ja oman liiton tuella

- Päätöksen lakkoon menemisestä tekee ammattiliitto. Liiton päätös suojaa jäsentä, kertoo työmarkkinalakimies Anna Zibellini.

Lakko on aina kollektiivinen painostustoimenpide, jolla vaikutetaan alan tai työyhteisön työehtoihin. Lakolla ei siis voi vaikuttaa esimerkiksi vain omaan palkkaan. Lakon tarkoituksena on vaikuttaa työntekijöiden vastapuoleen eli työnantajaan ja saada tämä hyväksymään työntekijöiden vaatimukset. Lakko on eräs työtaistelutoimenpiteistä. Muita työtaistelutoimenpiteitä, joilla pyritään vaikuttamaan työnantajaan, ovat esimerkiksi mielenilmaus, saarto tai joukkoirtisanoutuminen.

Työtaistelutoimiin työntekijät eivät voi ryhtyä yksikseen eikä omin päin. Jos näin toimitaan, kysymyksessä on ns. villi lakko ja työntekijät saattavat joutua henkilökohtaiseen vastuuseen. Seuraamuksena voi olla varoitus tai suoraan työsopimuksen irtisanominen individuaaliperusteella. Päätöksen lakkoon menemisestä ei siis tee koskaan yksittäinen työntekijä, vaan päätöksen tekee ammattiliitto. Liiton päätös suojaa jäsentä: Tehdessään päätöksen lakosta, liitto kantaa kaiken vastuun työtaistelutoimenpiteistä ja niiden seuraamuksista. Työnantaja ei voi kohdistaa työntekijään sanktioita oli työtaistelu työehtosopimuslain mukaan sitten laillinen tai lain vastainen. Laittoman työtaistelupäätöksen seurauksena työnantaja voi nostaa kanteen työtuomioistuimessa ammattiliittoa vastaan, mutta ei yksittäistä jäsentä vastaan. Hyvityssakon maksamisesta vastaa liitto ilman että vastuu ulottuu jäseniin.

Lakko tarkoittaa, että työsopimuksen mukaista työtä tai osaa siitä ei tehdä. Tällöin työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta ja lakossa olevalle työntekijälle koituu taloudellisia menetyksiä. Lakosta päättävä liitto maksaakin jäsenille lakkoavustusta kompensoidakseen tilannetta. Lakkoavustus ei vastaa määrältään saamatta jäänyttä palkkaa, vaan on kiinteämääräinen päiväkorvaus, joka voi olla palkkaa isompi tai pienempi. Lakkoavustus on 16 euroon asti verotonta, mutta ylimenevältä osasta maksetaan veroa.

Liitto asettaa lakkoon asianomaisen työ- tai virkaehtosopimuksen mukaisia työtehtäviä riippumatta siitä kuka niitä tekee. Työnantaja tulkitsee usein tästä poikkeavasti, että lakko koskisi nimenomaan ao. työtä suorittavia henkilöitä, ammattiliiton jäseniä. Korkein oikeus on tulkinnut asiaa ammattiliittojen kannan mukaisesti: lakkoon voidaan asettaa työtehtäviä. Näitä lakonalaisia töitä ei saa toinenkaan työntekijä tehdä omien töittensä sijasta tai lisäksi, vaikka itse ei olisikaan lakossa. Myös siis vaikkapa liittoon kuulumattomalla on oikeus kieltäytyä tekemästä sellaisia lakonalaisia tehtäviä, joita ei itse tavanomaisesti tee.

Perustuslaki takaa lakko-oikeuden, työlainsäädäntö täydentää oikeutta

Suomessa työtaisteluoikeuden perusta on perustuslaissa. Perustuslain 13 §:n 2 ja 3 momentin mukaan jokaisella on yhdistymisvapaus. Yhdistymisvapauteen sisältyy oikeus ilman lupaa perustaa yhdistys, kuulua tai olla kuulumatta yhdistykseen ja osallistua yhdistyksen toimintaan. Samoin on turvattu ammatillinen yhdistymisvapaus ja vapaus järjestäytyä muiden etujen valvomiseksi. Osallistuminen tai osallistumatta jättäminen ammattiyhdistystoimintaan tai lailliseen työtaistelutoimenpiteeseen ei ole hyväksyttävä peruste esimerkiksi työstä erottamiseen tai erilaiseen kohteluun työelämässä (HE 153/2007 vp, s. 5 ja PeVL 12/2003 vp, s. 2–3).

Työsopimuslain 13 luvun 1 §:n mukaan työnantajalla ja työntekijällä on oikeus kuulua yhdistykseen sekä oikeus osallistua tällaisen yhdistyksen toimintaan. Heillä on myös oikeus perustaa luvallinen yhdistys. Työnantajalla ja työntekijällä on niin ikään vapaus olla kuulumatta edellä tarkoitettuun yhdistykseen. Tämän oikeuden ja vapauden käytön estäminen ja rajoittaminen on kiellettyä. Työsopimuslain 13 luvun 11 §:n perusteella työntekijöiden yhdistymisvapauden loukkaaminen on säädetty rangaistavaksi rikoslain 47 luvun 5 §:ssä työntekijöiden järjestäytymisvapauden loukkaamisena. Työsopimuslain 7 luvun 2 §:n 2 momentin 2 kohdan mukaisesti asiallisena ja painavana työsopimuksen irtisanomisperusteena ei pidetä työntekijän osallistumista työehtosopimuslain mukaiseen tai työntekijäyhdistyksen toimeenpanemaan työtaistelutoimenpiteeseen.

Perustuslaki takaa siis oikeuden kuulua ammattiliittoon ja osallistua liiton päätöksellä työtaistelutoimiin. Työlainsäädäntö kieltää työnantajaa kohdistamasta seuraamuksia työtaistelutoimiin osallistuviin työntekijöihin. Suomi on lisäksi ratifioinut YK:n alaisen ILO:n määrittelemät työntekijöiden perusoikeudet, joista yksi on työtaisteluoikeus. Työtaisteluja koskevat määräyksiä on myös muun muassa työehtosopimuslaissa ja laissa työriitojen sovittelusta.

Työehtosopimuksella ostetaan työrauha

Jotta lakkoon voitaisiin mennä, tulee työrauhan olla päättynyt. Työrauha on voimassa silloin, kun työehtosopimus on voimassa. Työnantajapuolen eräs tärkeämpiä syitä solmia työehtosopimuksia onkin työrauhan ostaminen eli sen ostaminen, ettei työntekijät käytä lakko-oikeuttaan. Tähän sitoutuvat myös työntekijät suostumalla siihen, etteivät ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin, kun työehtosopimus on voimassa. Huomattakoon tässä, että poliittinen mielenilmaus ei ole sama asia kuin lakko, vaikka silloinkaan työsopimuksen mukaista työtä ei tehdä.

Lakkoon ei mennä varoittamatta työnantajaa, vaan työtaisteluilmoitus tehdään 14 päivää ennen lakon alkamista. Työnantajapuoli voi vaatia lakon siirtämistä kahdella viikolla, jos toimenpide kohdistuu yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin tai vahingoittaa huomattavasti yleistä etua. Lisäksi työtaisteluilmoitusta tehdessä työnantajalle täytyy ilmoittaa myös lakon päättymisajankohta. Siten lakko ei koskaan ole työnantajalle yllätys. Koska osapuolilla on velvollisuus aktiivisesti yrittää sopia riita, työnantaja voi välttää lakon tekemällä sovinnon työntekijäpuolen kanssa.

Lakko-oikeutta rajoittaa myös työaikalain 19 §:n säännös hätätyöstä. Hätätyön määräämisen edellytyksenä on yllättävä, poikkeuksellinen tapahtuma, esimerkiksi suuronnettomuus tai luonnonkatastrofi. Jos tällaiset olosuhteet vallitsevat, työntekijät palaavat töihin välittömästi. Luonnollisesti henkilöstövaje tai tuotannon viivästyminen eivätkä tilanteet, joissa työnantaja on laiminlyönyt riittävän varahenkilöstön turvaamisen, ole perusteita teettää hätätyötä. Myöskään työtaistelutoimet itsessään eivät ole peruste hätätyölle.

Virkamiesten ja viranhaltijoiden lakko-oikeus on rajoitettu

Virkamiehet ja viranhaltijat voivat osallistua liiton päätöksen perusteella toimeenpantuun työtaisteluun, mutta heidän lakko-oikeuttaan on rajoitettu. Virkamiehet ja viranhaltijat eivät saa osallistua myötätunto- ja mielenosoituslakkoihin eivätkä ylityö- ja vuoronvaihtokieltoon. Virkamiesten lakkoa voidaan siirtää ilmoitetusta yhteensä enintään kolmella viikolla.

Virkamiehet ja viranhaltijat ovat velvollisia tekemään suojelutyötä työtaistelutoimenpiteidenkin aikana. Suojelutyövelvoite koskee viranhaltijoita, jotka eivät kuulu työtaistelun piiriin. Myös työtaistelun piiriin kuuluvalla viranhaltijalla on oikeus tehdä suojelutyötä erillisellä luvalla. Suojelutyö on työtä, jonka tekeminen on välttämätöntä kansalaisten hengen tai terveyden vaarantamisen ehkäisemiseksi tai sellaisen omaisuuden suojelemiseksi, joka työtaistelun vuoksi erityisesti vaarantuu. Suojelutyövelvoite ei koske lainkaan työsopimussuhteisia työntekijöitä.

Lakko-oikeudella on tiukat reunaehtonsa

Kuten edellä on todettu, lakko-oikeus on Suomessa perusoikeus, mutta sillä on omat edellytyksensä. Mielivaltaisesti ei voi mennä lakkoon ja niin työntekijäpuolen kuin työnantajapuolen on pakollista pyrkiä sovintoon neuvottelemalla, jos työrauha on vaarassa. Työriitojen sovittelu onkin valtakunnansovittelijan päätehtävä.

Työntekijöiden lakko-oikeudella on myös vastavoima: työnantajan työnsulku. Työnsulku on työnantajan työtaistelukeino, jolloin työnantaja estää työntekijöiden työnteon ja keskeyttää palkanmaksun. Työnantaja saattaa käyttää työnsulkua edistääkseen omia neuvottelutavoitteitaan ja painostaakseen työntekijäpuolta lopettamaan työtaistelutoimenpiteitä.

Koska lakko-oikeuden käyttäminen edellyttää useampien vaatimusten täyttämistä ja lisäksi sisältää riskin siitä, että työnantaja ryhtyy vastatoimiin, ammattiliitto tekee päätöksen työtaistelutoimista vain, jos muita keinoja puolustaa jäsenten työehtoja ei ole. Päätös lakkoon menemisestä on monituntisten liiton keskeisten hallintoelinten keskustelujen tulos, koska lakko on liitolle, jäsenille ja useimmiten yhteiskunnalle kriisi. Päätös lakosta on siis aina hyvin raskas, vaikka taloudellinen ja henkinen valmius ryhtyä työtaistelutoimiin on varmistettu jo hyvissä ajoin. Kun liitto on tehnyt päätöksen lakkoon menemisestä ja hoitanut kaikki siihen liittyvät juridiset velvoitteet, jäsenten on turvallista ja sallittua käyttää perustuslaissa säädettyä lakko-oikeuttaan.