Kuinka toimia syrjintätilanteessa?

Mitä on syrjintä?

Yhdenvertaisuuslain mukaan ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Syrjintä on kielletty riippumatta siitä, perustuuko se henkilöä itseään vai jotakuta toista koskevaan tosiseikkaan tai oletukseen.

Syrjintää on mm. edellä mainituin perustein tapahtuva häirintä sekä välitön ja välillinen syrjintä. Myös ohje tai käsky syrjiä on laitonta.

Syrjintä on välitöntä, jos jotakuta kohdellaan henkilöön liittyvän syyn perusteella epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta on kohdeltu, kohdellaan tai kohdeltaisiin vertailukelpoisessa tilanteessa. Syrjintä on välillistä, jos näennäisesti yhdenvertainen sääntö, peruste tai käytäntö saattaa jonkun muita epäedullisempaan asemaan henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Yhdenvertaisuuslaissa kielletään myös vastatoimet: Henkilöä ei saa kohdella epäsuotuisasti eikä hänelle kielteisiä seurauksia aiheuttavalla tavalla sen vuoksi, että hän on vedonnut tässä laissa säädettyihin oikeuksiin tai velvollisuuksiin, osallistunut syrjintää koskevan asian selvittämiseen taikka ryhtynyt muihin toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden turvaamiseksi.

Erilaiseen kohteluun voi kuitenkin olla ns. oikeuttamisperuste, jonka perusteella erilainen kohtelu on perusteltua. Yhdenvertaisuuslain mukaan erilainen kohtelu työsuhteessa ja julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa sekä työharjoittelussa ja muussa vastaavassa toiminnassa samoin kuin työhön tai palvelukseen otettaessa on oikeutettua, jos kohtelu perustuu työtehtävien laatua ja niiden suorittamista koskeviin todellisiin ja ratkaiseviin vaatimuksiin ja kohtelu on oikeasuhtaista oikeutettuun tavoitteeseen pääsemiseksi. Esimerkiksi rekisteröity uskonnollinen yhteisö voi edellyttää työntekijöiltään tiettyä uskontoa tai vakaumusta, jos tämä on työn luonteen ja suorittamisen kannalta perusteltua.

Kuinka toimia syrjintätilanteessa?

Syrjintä virkavalinnan yhteydessä ja työhönottotilanteessa 

Se kuinka työelämässä kannattaa toimia syrjintätilanteessa riippuu paljon siitä, että missä tilanteessa epäilty syrjintä on tapahtunut ja kenen toimesta. Onko kyse työ-/virkasuhteessa tapahtuneesta syrjinnästä vai työhönottotilanteesta? Onko syrjintä tapahtunut kollegan vai esihenkilön taholta? Onko syrjintä kohdistunut suoraan sinuun vai johonkin toiseen henkilöön?

Jos epäilty syrjintä on tapahtunut työhönottotilanteessa, tarkoittaa tämä käytännössä sitä, että hakijaa ei ole valittu tehtävään em. kielletyn syrjintäperusteen (esim. ikä, alkuperä) perusteella. Jos kyse on virkavalinnasta (kunta sekä valtio tietyin edellytyksin), voi valintapäätökseen hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. Tällöin hallinto-oikeus voi kumota valintapäätöksen, jos se on yhdenvertaisuuslain vastainen.

Vastaavaa muutoksenhakumahdollisuutta ei ole työsuhteeseen ottamistilanteessa. Tällöin on mahdollista vaatia hyvitystä yhdenvertaisuuslain rikkomisesta. Viime kädessä vaatimus käsitellään käräjäoikeudessa.

On kyse kummasta tahansa, virkavalinnasta tai työsuhteeseen ottamisesta, niin tulee asiassa tehdä ensin ansiovertailu, eli verrata omia ansioita valittuun henkilöön. Tämän lisäksi pitäisi olla jotain konkreettista näyttöä siitä, että valintaan on vaikuttanut jokin kielletyistä syrjintäperusteista. Näiden arvioiden tekemisessä voit kääntyä liiton lakimiehen puoleen.

Syrjintä työ- tai virkasuhteessa

Jos epäilty syrjintä on tapahtunut työ- tai virkasuhteessa, kannattaa ensi vaiheessa olla yhteydessä työpaikan luottamusmieheen ja/tai työsuojeluvaltuutettuun. Molemmat ovat henkilöstön edustajia ja voivat auttaa asian selvittämisessä sekä avustaa asian eteenpäin viemisessä työpaikalla. Lisäksi jos työpaikalla on laadittu toimintaohjeet näihin tilanteisiin, heiltä löytyy tästä tieto.

Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun lisäksi tulee asiasta tehdä ilmoitus myös työnantajalle (oma esihenkilö tai esihenkilön esihenkilö). Ilmoitus kannattaa tehdä kirjallisesti, jotta pystyy tarvittaessa jälkikäteen osoittamaan, että on ottanut asian esille.

Työnantajan velvoitteet syrjintätilanteessa 

Työnantajalla on velvollisuus ryhtyä asiassa toimiin saatuaan ilmoituksen syrjinnästä. Mikäli työnantaja ei ryhdy asiassa toimiin tai asia ei muutoin etene työpaikalla, voit olla yhteydessä työsuojeluviranomaisiin.

Työsuojeluviranomaisen toimivalta syrjintäasioissa

Yhdenvertaisuuslain noudattamista työ- ja palvelussuhteissa valvovat työsuojeluviranomaiset. Heidän tehtävänään on antaa neuvoja, ohjeita ja lausuntoja työsuojelusäännösten ja -määräysten soveltamisesta. Jos on todennäköisiä perusteita epäillä olevan kyse rikoslain mukaisesta työsyrjinnästä, työsuojeluviranomaisen on tehtävä ilmoitus poliisille esitutkintaa varten. 

Työsuojeluviranomainen voi antaa työnantajalle kehotuksen, mikäli työnantaja toimii vastoin yhdenvertaisuuslaissa olevaa syrjinnän kieltoa.

Työsuojeluviranomainen voi päätöksellään velvoittaa työnantajan korjaamaan säännösten vastaisen olotilan, jos työnantaja ei määräajassa noudata sille annettua kehotusta. Päätöksen tehosteeksi voidaan asettaa uhkasakko.

Työsuojeluviranomainen voi myös tarvittaessa pyytää yhdenvertaisuusvaltuutetulta tai yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnalta lausunnon yhdenvertaisuuslain tulkinnasta ja soveltamisesta.

Kuinka toimit ollessasi yhteydessä työsuojeluviranomaiseen

Ensi vaiheessa voit olla yhteydessä työsuojeluviranomaisen puhelinneuvontaan, jolloin ei tarvitse vielä tehdä virallista ilmoitusta ja voit silti keskustella tilanteesta luottamuksellisesti.

Varaudu kertomaan seuraavat asiat ottaessasi yhteyttä työsuojeluviranomaisten puhelinneuvontaan:

• Mitä työnantajan toimintaa tai laiminlyöntiä pidät syrjintänä?
• Millä laissa mainitulla syrjintäperusteella katsot, että sinua on syrjitty?
• Onko työnantaja ollut tietoinen sinuun liittyvästä syrjintäperusteesta ennen sinua koskevan ratkaisun tekemistä?
• Miksi katsot, että työnantaja on syrjinyt sinua tällä perusteella?
• Miten työnantaja on perustellut syrjintänä pitämääsi toimintaa?
  

Keskustelun pohjalta voit tehdä päätöksen siitä, onko asiassa syytä tehdä työsuojeluviranomaisille virallinen tutkintapyyntö.

Jos epäilty syrjintä koskee itseäsi, tulee tutkintapyyntö tehdä lähtökohtaisesti omalla nimelläsi. Jos kyse on taas johonkin toiseen henkilöön kohdistuvasta syrjinnästä, työsuojelulainsäädäntöön perustuva ilmoittajan suoja turvaa sen, että ilmoituksestasi ei kerrota työnantajallesi.

Syrjintätilanteissa voit tietysti aina olla yhteydessä myös liiton lakimieheen, joka voi neuvoa, kuinka asiassa tulisi toimia.

Liitolla ei kuitenkaan ole toimivaltuuksia varsinaisesti puuttua syrjintään, mutta jos asiassa on mahdollisuus vaatia yhdenvertaisuuslain mukaista hyvitystä, voimme tässä avustaa.

Voit lukea lisää aiheesta vielä työsuojeluviranomaisten sekä yhdenvertaisuusvaltuutetun sivuilta:

https://www.tyosuojelu.fi/tyosuhde/yhdenvertaisuus/syrjinta

https://syrjinta.fi/syrjinta

Teksti: lakimies Harri Ikonen, Akavan Erityisalat