Kolme työttömyysturvan muutosta yksityiskohtaisesti

Vuoden 2024 alusta voimaan tuli kolme muutosta työttömyysturvaan:  

1. Omavastuuaika piteni seitsemään päivään;
2. Lomakorvausten jaksotus tuli voimaan; ja
3. Kansaneläkeindeksi jäädytettiin

Työmarkkinalakimies Anna Zibellini käy perusteellisesti läpi mitä muutokset tarkoittavat.

 

Seitsemän päivän omavastuuaika

Omavastuuaika on ollut aiemmin viisi päivää, mutta 1.1.2024 lukien omavastuuaika on seitsemän päivää. Muutos koskee niitä hakijoita, joiden ensimmäinen omavastuuaikapäivä on 1.1.2024 tai sen jälkeen. Jos ensimmäinen omavastuupäivä on vuoden 2023 puolella, on omavastuuaika viisi päivää. Työsuhteen päättyminen ei itsessään vaikuta siihen, sovelletaanko vanhaa vai uutta omavastuuaikaa. On mahdollista, että vuoden 2023 puolella päättyneeseen työsuhteeseen sovelletaan uutta omavastuuaikaa, jos omavastuu asetetaan esimerkiksi karenssin tai jaksotuksen vuoksi 1.1.2024 jälkeen.

Omavastuuaika asetetaan pääsääntöisesti enintään kerran vuoden sisällä. Omavastuuaika tarkoittaa työttömyyden tai lomautuksen alussa asetettavaa jaksoa, jonka ajalta ei makseta ansiopäivärahaa. Omavastuuaikaan luetaan kaikki päivät maanantaista perjantaihin (ml. arkipyhät), jos hakija on kyseisenä aikana täysin tai osittain työtön. Omavastuuajan asettaminen edellyttää aina, että henkilö on rekisteröitynyt TE-toimistossa työttömäksi työnhakijaksi. Omavastuuaikaan ei voida lukea päiviä, joilta ei ole oikeutta päivärahaan, ts. jaksotuksen tai karenssin aikana omavastuuaika ei voi kulua. Omavastuupäiviksi ei lueta lauantai- eikä sunnuntaipäiviä.

 

Jos henkilö on kokonaan työtön, omavastuuaika täyttyy puolessatoista viikossa. Jos henkilö tekee osa-aikaista työtä, omavastuuaika täytyy hitaammin, koska omavastuuajaksi hyväksytään työn enimmäistyöajan ja tehtyjen työtuntien välinen erotus.

Omavastuuajan tulee täyttyä kahdeksan kalenteriviikon aikana.

Omavastuuaika ei ole harkinnanvarainen mikä tarkoittaa sitä, että työttömyyskassa ei voi jättää asettamatta omavastuuaikaa esimerkiksi kohtuullisuussyistä. Vaikka työsuhteen päättymisen jälkeen olisi karenssi ja jaksotus, jotka itsessään jo siirtävät päivärahan alkamista, omavastuuaika asetetaan aina työttömyysturvalaissa säädettyjen perusteiden täyttyessä.

Lomakorvauksen jaksotus

Lomakorvauksen jaksotus on ollut voimassa 2013 saakka ja nyt se on palautettu uudelleen työttömyysturvaan. Lomakorvauksen jaksotus koskee 1.1.2024 tai sen jälkeen päättyneitä yli kaksi viikkoa kestäneitä kokoaikaisia työsuhteita.

Lomakorvaus maksetaan työsuhteen päättyessä kertyneistä, pitämättömistä lomapäivistä. Mitä suurempi lomakorvaus maksetaan työsuhteen päättyessä, sitä pidempi on jaksotusaika. Jaksotus tarkoittaa, että jaksotusajalta ei makseta työttömyysetuutta. Jaksotusaika ei vastaa lomakorvauspäivien määrää, vaan jaksotusaika lasketaan jakamalla maksettu lomakorvaus päivärahan perusteena olevalla palkalla, jolloin tulokseksi saadaan jaksotuspäivien lukumäärä. Jaksotuspäiviä kuluu viikossa viisi huomioiden arkipyhät. Lauantai- eikä sunnuntaipäiviä huomioida jaksotusajassa. Siten kuukauden lomasta maksettu lomakorvaus ei tarkoita kuukauden jaksotusta vaan kuukautta ja muutamia päiviä päälle.

Osa-aikaisesta työsuhteesta maksettuja lomakorvauksia ei jaksoteta, vaan ne huomioidaan päivärahan sovittelussa.

Lomakorvauksen lisäksi työttömyysturvassa jaksotetaan myös työnantajan maksamaa taloudellista etuutta. Taloudellinen etuus tarkoittaa pääsääntöisesti sellaista työnantajan maksamaa rahaa, jota työnantajan ei lain tai työehtosopimuksen nojalla olisi tarvinnut maksaa työntekijälle. Tyypillinen taloudellinen etuus on korvaus työsuhteen päättyessä, jota joskus nimitetään tukipaketiksi tai kultaiseksi kädenpuristukseksi.

Jos henkilö on saanut sekä taloudellisen etuuden että lomakorvauksen, molemmat jaksotetaan. Jaksotusaika lasketaan laskemalla yhteen edellä mainitut erät ja jakamalla päivärahan perusteena olevalla palkalla. Jaksotusajan päättymisen jälkeen voidaan asettaa omavastuuaika. Jaksotus alkaa ensimmäisestä työttömyyspäivästä, oli henkilö rekisteröityneenä TE-toimistossa tai ei. Jos hakija on saanut myös karenssin, sekä jaksotus että karenssi kuluvat samaan aikaan. Sen sijaan omavastuuaika asetetaan vasta karenssin tai jaksotuksen päättymisen jälkeen.

Vaikka työnhakija olisi tietoinen tulevasta jaksotuksesta, tulee silti jättää ansiopäivärahahakemus työttömyyskassaan. Kassa nimittäin antaa päätöksen jaksotuksen kestosta ja päätöksestä ilmenee, koska oikeus työttömyysetuuteen alkaa. Suositeltua on myös pitää työnhaku voimassa TE-toimistossa jaksotuksen aikana, vaikka oikeutta ansiopäivärahaan ei olisi. On pidettävää mielessä, että oikeuden työttömyysetuuteen voi menettää kokonaan, jos on poissa työmarkkinoilta yli kuusi kuukautta ilman hyväksyttävää syytä. Kokonaan työtön on työmarkkinoilla, jos pitää työnhaun voimassa TE-toimistossa. Jaksotuksen päättymisen odottaminen ei ole hyväksyttävä syy poissaololle työmarkkinoilta. Hyväksyttäviä syitä poissaololle työmarkkinoilta ovat esimerkiksi opiskelu, alle 3-vuotiaan lapsen hoitovapaa tai apurahakausi.

Kansaneläkeindeksin jäädytys neljäksi vuodeksi

Ansiopäiväraha muodostuu perusosasta, ansio-osasta ja mahdollisesta lapsikorotuksesta (lapsikorotuksen maksaminen loppuu 1.4.2024). Perusosa on 37,21 euroa päivässä. Ansio-osa on 45 prosenttia päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Kun palkka on kuukaudessa suurempi kuin 3 534,95 euroa (taitekohta), ansio-osa on tämän rajan ylittävältä osalta 20 prosenttia.

Kansaneläkeindeksi seuraa elinkustannusindeksiä, jonka Tilastokeskus laskee keskeisten hyödykkeiden hintatietojen perusteella. Tarkoituksena on säilyttää etuuksien ostovoima hintojen muuttuessa. Vuonna 2024 kansaneläkeindeksi nostaa tiettyjä etuuksia 5,9 prosenttia. Indeksitarkistusta ei tehdä vuosina 2024-2027 ansiopäivärahan perusosaan. Tämä tarkoittaa, että ansiopäivärahan perusosa on neljä vuotta peräkkäin 37,21 euroa päivässä. Myös edellä mainittu taitekohta pysyy samana. Jos kansaneläkeindeksiä ei olisi jäädytetty, olisi ansiopäivärahan perusosa vuonna 2024 39,41 euroa päivässä.

Indeksijäädytyksellä on kuitenkin olemassa yläraja. Jos indeksijäädytys vähentää etuuksien reaalista tasoa yli 10,2 prosenttia, etuuksien määriin tehdään taas normaalit indeksitarkistukset.

Vaikka kansaneläkeindeksin jäädytys tarkoittaa, että ansiopäivärahan perusosa säilyy vuoden 2023 tasolla, päivärahan laskeminen kuitenkin hieman muuttuu 1.1.2024 alkaen. Vuodesta 2024 alkaen ansiopäivärahan perusteena olevaan palkkaan tehtävä prosenttivähennys on 3,76 prosenttia, kun vuonna 2023 se on ollut 4,4 prosenttia (ns. TyEL-vähennys). Vähennys perustuu palkansaajan työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksuihin sekä sairausvakuutuksen päivärahamaksuun. Koska vuonna 2024 vähennys on pienempi kuin aiempina vuosina, ansiopäivärahan suuruus lasketaan hieman suuremmasta summasta, jolloin ansio-osa on korkeampi kuin viime vuonna. Muutos koskee vuoden 2024 puolella määriteltäviä ansiopäivärahoja eikä nosta aiemmin määriteltyjä ansiopäivärahoja.

Teksti: työmarkkinalakimies Anna Zibellini, Akavan Erityisalat

 

Palaa otsikoihin ›