Ikäsyrjinnän uhri pelkää mennä työpaikalleen

En kerro tuntemuksistani minä-muodossa, vaan yleistän näkemäni, kuulemani ja kokemani pitäen mielessä, että saatan erehtyä. Minusta on kuitenkin hyödyllisempää kertoa kuin vaieta, vaikka pelko estääkin esiintymästä omana itsenä.

Relatiivisella ikäsyrjinnällä tarkoitan kiusaamista, joka suuntautuu työyhteisön suhteellisesti vanhempiin jäseniin, eli niihin, joille on kertynyt joitakuita toisia pitempi työaika. Relatiivinen ikäsyrjintä on uuvuttavaa ja sairastuttavaa. Se on sitä, kun vuodesta, ehkä vuosikymmenestäkin toiseen toistuvasti muistutetaan, miten huonosti työpaikassa on asiat aikaisemmin hoidettu ja että vain siitä nämä nykyiset vaikeudet johtuvat. 

Relatiivisen ikäsyrjinnän uhri pelkää työpaikalleen tuloa. Satunnaisen toistumisen kammo on verrattavissa vesitippakidutukseen. Syrjintä saa rakenteen, kun rakentuu hymypoikien ja kympin tyttöjen hovi tai kehkeytyy niin sanotusti kehitysmyönteisten työtoverien klikkejä. Niissä tarkkaillaan, kuka on kulloinkin työyhteisön ”heiluva hammas”.

Työelämän lainalaisuus on, että suhteellisesti vanhempi työntekijä on ehtinyt soveltaa ja teoretisoida useimpia niistä asioista, joita hänelle uudistuksina myöhemmin ehdotetaan. Samaan aikaan tämä vanhempi työntekijä ymmärtää, miten kohtalokasta olisi mennä kokemuksistaan silti kertomaan ja leimautua muutosvastaiseksi. 

Suhteellisesti nuorempi työntekijä on alkeellisen pomon mielestä tietenkin kauhean kiva. Hän toteuttaa kokemattomuuttaan pomon visiot mukisematta ja saa palkaksi noudattaa niissä vähän omaakin makuaan. Suhteellisesti vanhempi työntekijä on niin helposti muka negatiivinen, kun suhteellisesti nuorempi taas on tavallisesti muka positiivinen, mikä sitten palkitaan.

Suhteellisesti pitempi työkokemus voi johtaa polkuriippuvuuteen, jonka seurauksena työntekijä saa toistuvasti tehdä yhdet ja samat tehtävät. Se on passiivista ikäsyrjintää, kuten sekin, kun ei oteta mukaan tulevaisuuteen tähtääviin toimiin. Tällöin toimitaan kuin työyhteisöllä ei olisikaan historiaa. Jos sellainen kuitenkin on, mutta se näyttää ongelmalliselta, on tehtävä historiatyö. Siinä historia työstetään, jotta sen kanssa voidaan häpeämättä elää.

Viiltävää ikäsyrjintää lähentelee se, kun työpaikan yhteisissä palavereissa puhutaan sidosryhmistä ”mummeleina” ja ”papparaisina”. Tällöin varttunut työtoveri hämmentyy ja joutuu pohtimaan, mistä ikäraja kulkee ja miksi työuria halutaan pidentää. 

Suhteellisesti vanhemmalle työtoverille voidaan tarkoituksellisesti rakentaa hänen työurastaan stigma, joka on kuin pään päällä jatkuvasti heiluva kirves ja joka on omiaan eristämään etenkin nuoremmista työtovereista. Tämä taas, ikävä kyllä, johtaa suhteellisesti vanhempien työtoverien klikkiintymiseen. Hyvän palautteen antamattomuus on tehokas väline silloin, kun hovi tai sijainen saa systemaattisesti vain kehuja.

Työnantajan lehmänkäännökset voivat saada ikäsyrjinnän piirteitä. Jos aikaisemmin on kannustettu tiettyihin työtapoihin ja -asenteisiin, niin kaikki voikin muuttua yhdessä yössä. Työntekijä joutuu jatkuvan silmälläpidon alaiseksi, jolloin pikkutarkasti seurataan, ettei hän vain tee niin kuin ennen. Työntekijähän tapaa rationalisoida, fokusoida ja tehdä jatkuvaa muutosta, mutta virallisessa muutosleikissä hänen on parasta oppia tekemään omakin työnsä leikisti, sillä hänhän on täällä vain töissä.

Räikeätä ikäsyrjintää on, kun työtovereita ohjeistetaan olemaan kysymättä asioita vanhemmilta työtovereilta. Terveessä yhteisössä tieto välittyy toinen toistaan seuraaville työntekijöille, mutta sairaassa yhteisössä se tällä tavalla katkaistaan. Selitykseksi varmaan annettaisiin, että kun tuo vanhempi työntekijä on pystytty osoittamaan työpaikan sairauden aiheuttajaksi. Tällaiseen käytökseen limittyy usein nurkantakainen ounastelu työntekijän lähtemisestä pois, ja tällainen puhehan alkaakin usein toteuttaa itseään.

Uupuva työntekijä etsii erilaisia vapaajaksoja tai uutta työpaikkaa, mutta hän voi ajautua irtisanoutumaan, pahemmasta puhumattakaan. Tämä merkitsee lupaavien työurien ennenaikaista katkeamista, jopa niiden alkupuolella, sillä suhteellisen nuoriakin työntekijöitä on osoiteltu vanhana kaartina. Jotkut uhrit ehkä päättävät jäädä kärvistellen odottamaan eläkettä. 

Mutta äläpäs vielä… Relatiivinen ikäsyrjintä ei hellitä eläkkeelläkään, sillä syrjitty ei säilytä eläkeläiselle normaalisti kuuluvaa ammatti-identiteettiään ja -verkostojaan, vaan saattaa pyrkiä unohtamaan ne. Se taas on hankalaa ja voi johtaa ristiriitaiseen oloon ja kertaantuvan syrjäytymisen kehään. Eläkeläiseltä kun niin usein kysytään, mitä hän on ikänsä tehnyt.

Nimimerkki: Inert

> Akavan Erityisalojen ikäsyrjintä-verkkosivut