Diplomaatin työtä, ei aktivistin

En usko, että voi neuvotella menestyksekkäästi, jos etenee ilman empatiaa, pohtii Kokkolassa toimiva varapääluottamusmies Erik Engberg.

”Luottamusmiehen tehtävä tuntuu kunniatehtävältä. Se on mielestäni pyrkimystä olemaan ns. oikealla asialla.

 

Kyse ei välttämättä ole siitä, että ajaa yksittäisen työntekijän toiveita, vaan siitä, että pyrkii totuudenmukaisuuteen sekä huomioimaan kulloisenkin asian kaikki osapuolet ja näkökulmat. Jotta voi ajaa työntekijöiden intressiä, täytyy olla aidosti tietoinen myös velvollisuuksista työnantajaa kohtaan.

 

Luottamusmiestyö on mielestäni diplomaatin työtä, ei aktivistin. Täytyy olla aito ymmärrys osapuolten lähtökohdista, tilanteesta ja pyrkimyksistä. Aina ei ole selkeää pykälää mihin nojautua, ja etenkin silloin vaaditaan rakentavaa neuvottelua.

 

Koen, että työyhteisöni tukee minua roolissani. Koen kollegojen hyötyvän siitä, että tiedossa ja lähellä on ihminen, jonka puoleen voi kääntyä vaikeissakin asioissa. Luottamusmiehen täytyy olla valmis laittamaan itsensä likoon. Konflikteja ei aina voi välttää, mutta niihin voi löytää rakentavan ratkaisun.

 

Seuraavaksi haluaisin tutustua laajemmin edustettaviini. Helposti tulee riittämättömyyden tunne, koska en ole pystynyt huomioimaan kaikkia. Jokaisen pyyntöön ja yhteydenottoon olen totta kai aina vastannut.

 

Uskallan avata suuni

Vaikka nuorena ei aina ole eniten kokemusta ja tietoa asioista, se ei tarkoita sitä, ettei voisi huomata epäkohtia, joita muut eivät hoksaa. Silloin täytyy uskaltaa avata suunsa. Siitä se lähtee, ja muut osapuolet huomaavat, että tuossa on neuvottelija, joka on hereillä.

 

Osallistuin järjestelyvaraerä-neuvotteluihin 2018. Se oli mielenkiintoinen prosessi.

 

Heräsi lisäintoa luottamusmiestehtävään! Tuli myös selväksi, että kouluttautuminen kaiken muun ohella on välttämätöntä, jotta itse voi antaa järkevän panoksen neuvotteluissa.

 

Neuvottelutilanteessa tulisi hankkia riittävät ennakkotiedot, kuulla kaikkia osapuolia rauhassa ja välttää liian kireitä aikatauluja. Kiire rasittaa asioiden käsittelyä.

 

Olen pitänyt tärkeänä sitä, että voin tarvittaessa käsitellä asioita paikallisesti, omassa yksikössäni. Työrauhan ylläpitäminen ja kipukohtien käsitteleminen on olennaista myös pienessä yksikössä.

 

Luottamusmiehen roolissa voin puhua edustettavien puolesta epämuodollisissakin tapaamisissa. Aina asioita ei tarvitse viedä ylemmälle tasolle, niitä voi ratkaista neuvottelemalla mutkattomasti työntekijöiden ja esimiehen kanssa.

 

Sovellunko tehtävään?

Lähdin lm-tehtävään suhteellisen vähäisten ennakkotietojen pohjalta. Ymmärsin kuitenkin, että sovellun tehtävään, koska olen kiinnostunut henkilöstöasioista, henkilöstön hyvinvoinnista, konfliktien ratkaisemisesta, neuvottelutilanteista ja työehtosopimuksen tulkinnoista.

 

Vanhempi kollega suositteli minua ja jatkoin suoraan hänen pestiään täydennysvaalien kautta. Kollega, johon luotan, ajatteli minun soveltuvan luottamusmieheksi – se antoi varmuutta.

 

Itse valinta tapahtui niin, että kysyin yksikköni ihmisiltä, näkisivätkö he mielellään minut edustajanaan. Tuli

vihreä valo, joten ilmoitin kiinnostuksestani. Vastaehdokkaita ei ollut.

 

Työnantajan tuki motivoi

Kun luottamusmiestehtäviä ”mainostetaan”, todetaan usein, ettei tehtävä välttämättä vie paljon aikaa. Aina tämä ei pidä paikkaansa. Lm-toimintaan ei kannata ryhtyä, jollei ole kiinnostusta perehtyä asioihin tilanteen niin vaatiessa.

 

On oltava KVTES-tuntemusta ja tietoa työnantajan paikallisista säännöistä. Yksittäisissä ”keisseissä” huomaan, että herkästä lähtee ajamaan jotakin tiettyä asiaa eteenpäin, vaikka ensin olisi syytä hankkia riittävän monipuolisesti tietoa.

 

Työroolin ja luottamusmiestehtävän yhdistäminen voi olla vaikeaa, jos esimies ja työnantaja suhtautuvat siihen nuivasti. Itse en ole tästä kärsinyt. Olen päinvastoin saanut tukea työnantajalta – se auttaa ja motivoi. Työnantajan tukea toivoisin jokaiselle luottamusmiehelle.

 

Roolien yhdistäminen on onnistunut muutenkin hyvin. Toki on haasteellista ennakoida eri tehtäviä nopeasti muuttuvissa tilanteissa. Se vaatii itsenäistä ja määrätietoista otetta. Kun työnantajan puolelta ei ole tiukkaa kontrollia, itsellä on oltava vastuuntuntoa.

 

Koska olen aidosti kiinnostunut tehtävästä ja myös siinä kehittymisestä, haasteet eivät ole aiheuttaneet ikäviä yllätyksiä. Olen leikkiin ryhtynyt, eikä toistaiseksi ole ollut syytä lopettaa. Pikemminkin päinvastoin, haluan kouluttautua lisää ja kehittyä. Lm-koulutuksista on hyötyä muutenkin elämässä ja työelämässä.

> Lue lisää luottamusmiesvaaleista

 

KUKA?   Erik Engberg, 32 Tutkimusamanuenssi K.H.Renlundin museossa – Keski-Pohjanmaan maakuntamuseossa Kokkolassa FM, aineenopettaja, Åbo Akademi, pääaineena yleinen historia Asuu Kokkolassa JUKOn varapääluottamusmies Kokkolan kaupungin KVTES-sopimuksen osalta, luottamusmiehenä sivistystoimialalla ja konsernihallinnossa. Aloitti varaluottamusmiehenä 2014.

 

Toimittaja: Anna Joutsenniemi

Kuvaaja: Teemu Hujanen

Palaa otsikoihin ›