rss Artikkelit

25.4.2022 9.00

Akavan Erityisalat 50 vuotta

1980-luku: Todelliseksi ammattiliitoksi


Akavan Erityisalojen, tuolloin vielä AEK:n, 1980-luku oli vakauttamisen aikaa. Tämän vuosikymmenen aikana liitto perusti oman toimiston edunvalvojineen, oman työttömyyskassan Erkon ja äänenkannattajakseen oman lehden, Yhteenvedon.


Myös talous koheni kohtuulliseen kuntoon, ja liitolla alkoi olla valmiuksia ajaa jäsentensä asiaa. Näin AEK kasvoi ”todelliseksi ammattiliitoksi”, kuten liittoa vuoteen 1983 asti johtanut Pekka Käppi kuvasi.


Pekka Käppi
Käpin työtä jatkoi edeltäjiensä tapaan Kunnallisen Koulutoimen hallintovirkamiehet KKHV ry:stä tullut Jorma Puhakka. Hänen kautensa alkoi räväkästi työtaistelulla. Liiton johtamisessa Puhakka seurasi tarkan markan linjaa.


Pitkin 80-lukua AEK jatkoi vakaata kasvuaan. Vuonna 1987 liitossa oli peräti 37 jäsenyhdistystä, joiden yhteinen jäsenmäärä kipusi yli neljään tuhanteen. Seuraavaksi tavoitteeksi asetettiinkin ammatillisesti toisiaan lähellä olevien jäsenyhdistysten yhdistäminen.


Järjestöpoliittisesti AEK oli tähän asti toiminut Akavan kokonaistamispolitiikan työrukkasena, nyt se aloitti oman kokonaistumisensa.


Jorma Puhakka
1980-luvulla alettiin puhua AEK:sta Akavana pienoiskoossa. Tämä ei ollut pelkästään myönteistä, sillä tietty hajanaisuus oli vallalla liiton sisällä.


Jäsenkunnan yhtenäistäminen oli keskeisenä pontimena maaliskuun 1989 jäsenkyselylle, jonka aiheina olivat palkkaus, talous ja järjestötyytyväisyys. Kyselyä lanseerattiin Yhteenvedossa seuraavin pohdinnoin: ”Löytyykö toimintaterapeutille ja merenkulkuopiston opettajalle muuta yhteistä kuin AEK:n jäsenyys? – AEK edustaa kulttuurin ja hallinnon ammattilaisia, mutta millaisia me olemme?”


Sittemmin yhteisiä nimittäjiä kyllä löytyi. Jo seuraava vuosikymmen olikin liitolle suuren kasvun aikaa.


> Tutustu juhlajulkaisuumme






Palaa otsikoihin ›