rss Artikkelit

20.5.2022 9.00

Akavan Erityisalat 50 vuotta

1990-luku: Lama toi jäsentulvan


1990-luku merkitsi Akavan Erityisaloille, silloiselle Akavan Erityisalojen Keskusliitolle (AEK), huimaa työmäärän ja jäsenmäärän kasvua.



Tärkeänä liiton kokonaistumiskehityksen merkkipaaluna oli 1 400 jäsenen Kirjastohoitajaliiton liittyminen AEK:hon 1990-luvun alussa. Samalla Kirjastohoitajaliiton neljästä toimihenkilöstä kolme siirtyi vanhoina työntekijöinä AEK:n palvelukseen.



Edunvalvonta jäntevöityi edelleen. Vuoden 1991 sääntömuutos toi työnjaon, jonka mukaan jäsenjärjestöille tuli vastuu ammattiryhmiensä aatteellisesta ja ammatillisesta edunvalvonnasta liiton keskittyessä työehtokysymyksiin.



Edunvalvonnan tehostamisesta kertoi myös neuvottelukuntien perustaminen työmarkkinatoimikunnan tilalle. Edunvalvontasuuntia oli kolme: valtion, kuntien ja yksityinen.


Vuosikymmenen alussa liiton jäsenmäärä alkoi talouslaman seurauksena kasvaa huimasti. Työttömyys ja turvattomuus saivat koulutetut järjestäytymään. Jäseniä tulvi erityisesti yksityiseltä sektorilta, missä järjestäytymisaste oli pienempi. Esimerkiksi vuoden 1991 aikana Specian edeltäjään Hallinnon toimihenkilöliittoon liittyi 900 uutta jäsentä yksityissektorilta. Kasvun nopeudesta antaa hyvän kuvan se, että kun liiton jäsenmäärä oli vuoden 1991 alussa noin 5 000 henkeä, vuoden 1993 lopussa jäseniä oli jo yli 12 000.


AEK:n toimiston porukkaa 90-luvulla.
Samalla työmäärä moninkertaistui. Liiton toimistoon tulvi huolestuneita puheluita koskien lomautuksia, irtisanomisia ja lyhennettyjä työaikoja. Henkilökohtaiselle neuvonnalle oli polttava tarve.


Lamakausi ja työttömien määrä rasitti liiton taloutta. ja tilastoissa pahin vuosi oli 1993, jolloin peräti 19 prosentille jäsenkunnasta maksettiin työttömyyskorvausta. Liiton taloudessa noudatettiin erityisen tarkan markan politiikkaa, toimistossa tehtiin talkootyötä ja supistettin hankintamenoja.


Jussi Perttola
Puheenjohtaja Jorma Puhakan seuraajaksi valittiin pitkän rupeaman pääluottamusmiehenä tehnyt Jussi Perttola. Hän sai vuonna 1995 johdettavakseen täysin erilaisen Akavan Erityisalojen Keskusliiton kuin mitä liitto oli ollut edeltäjän alkukaudella. Liiton voimakas kasvu oli muuttanut sisäisiä voimasuhteita, kun yksityissektori oli noussut jäsenmäärältään suurimmaksi työnantajasektoriksi.


Tämä loi paineita myös liiton edunvalvontaan, jossa erityisesti lakimiespalvelun tarve kasvoi.


Vuosikymmenen puolivälin jälkeen yksityissektorin työsuhdeneuvontaa varten perustettiinkin lakimiehen toimi. Lakimiestä tarvittiin palvelemaan kasvanutta yksityissektorin jäsenistöä, josta vain osa kuului työehtosopimusten piiriin toisin kuin julkisella sektorilla, jonka edunvalvonnassa painottui sopimustoiminta. Osin asetelma on sama tänäkin päivänä.


Marjatta Huuhtanen
Samana vuonna liiton henkilöstössä tapahtui muitakin huomattavia muutoksia: Tapio Jaakkola erosi toiminnanjohtajan tehtävistä ja hänen tilalleen valittiin Marjatta Huuhtanen.


Vuosikymmenen loppupuoliskolla liiton toimintaan vaikutti sekin, että koko työmarkkinakenttä oli laman jälkeen muutoksen kourissa. Sekä neuvottelujärjestelmät että työelämän pelisäännöt muuttuivat. Esimerkiksi vuonna 1996 huomion kohteena olivat työsopimuslain ja työaikalain kokoaisuudistukset, työaikojen monipuolistaminen, työn jakaminen, yhteistoimintalaki, epätyypilliset työolosuhteet, palkkaturva, kunnallisten viranhaltijoiden työsuhdeturva, työttömyysturva, kannustinloukut, koulutusvakuutus ja ikääntyvien työllistämisedellytysten parantaminen.


Listassa on paljon tuttua. Samat teemat ovat osin tapetilla tänäkin päivänä.


> Tutustu juhlajulkaisuumme




Palaa otsikoihin ›