55 vuotta täyttäneille tulossa vahvistettu muutosturva; työttömyysturvan lisäpäiväoikeus poistuu

Työttömyysturvan lisäpäivät poistetaan vaiheittain ja 55 vuotta täyttäneille on säädetty kohdennettu uusi muutosturva. Lakimuutokset tulevat voimaan 1.1.2023.

Lisäpäiväoikeus poistuu 1965 ja sen jälkeen syntyneiltä

Työttömyysturvan lisäpäivät poistuvat kokonaan vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneiltä. Vuonna 1963 ja 1964 syntyneillä lisäpäivien alaikäraja nousee vuodella. Vuonna 1963 syntyneillä lisäpäivien alaikäraja nousee 63 vuoteen ja vuonna 1964 syntyneillä 64 vuoteen.

Muutos ei vaikuta jo työttömyysturvan lisäpäivillä oleviin henkilöihin eikä vuonna 1962 tai sitä ennen syntyneisiin.

Vahvistettu muutosturva, tavoite nopeuttaa uudelleentyöllistymistä

Nykyisen työsopimuslaissa säädetyn muutosturvan lisäksi on säädetty uudesta vahvistetusta muutosturvasta kaikille tuotannollisin tai taloudellisin perustein irtisanotuille yli 55-vuotiaille, jotka ovat olleet vähintään viisi vuotta saman työnantajan palveluksessa. Vahvistetun muutosturvan tavoitteena on nopeuttaa uudelleentyöllistymistä.

Uusi muutosturva koostuu muutosturvarahasta ja muutosturvakoulutuksesta. Muutosturvarahan maksaa työttömyyskassa tai Kela, ja se vastaa irtisanotun yhden kuukauden palkkaa.

Muutosturvaraha ei vähennä työttömyyspäivärahaa tai siirrä sen alkamisajankohtaa.

Uutta muutosturvakoulutusta järjestetään työsuhteestaan irtisanotulle henkilölle seuraavilla edellytyksillä (laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta 2 §): 

1) jonka työnantaja on irtisanonut tuotannollisella tai taloudellisella irtisanomisperusteella, 

2) joka viimeistään irtisanomispäivänä on täyttänyt 55 vuotta, 

3) joka viimeistään irtisanomispäivänä on ollut yhdenjaksoisesti tai yhteensä enintään 30 päivää kestävin keskeytyksin työnantajan palveluksessa vähintään viisi vuotta ja 

4) joka on 60 päivän kuluessa irtisanomispäivästä rekisteröitynyt työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistossa.

Jos irtisanotulla henkilöllä on painava syy siihen, ettei hän ole rekisteröitynyt työnhakijaksi edellä todetussa määräajassa, muutosturvakoulutus voidaan järjestää edellyttäen, että irtisanottu henkilö muutoin täyttää ne edellytykset, jotka oikeuttavat muutosturvakoulutukseen. 

Irtisanotun henkilön on pidettävä työnhaku voimassa työnhakijaksi rekisteröitymisestä lähtien työsuhteen päättymiseen asti tai, jos muutosturvakoulutus päättyy irtisanomisaikana, muutosturvakoulutuksen päättymiseen asti. 

Muutosturvakoulutuksena järjestettävän koulutuksen tulee olla sellaista ammatillisia valmiuksia lisäävää tai yritystoimintaa tukevaa koulutusta, joka edistää irtisanotun henkilön nopeaa uudelleen työllistymistä. Muutosturvakoulutuksesta on sovittava työllistymissuunnitelmassa.  Koulutuksen tai opintokokonaisuuden enimmäiskesto on kuusi kuukautta. Koulutus tai opintokokonaisuus voi olla yhdenjaksoinen tai koostua useammasta eri jaksosta. Koulutuksen arvo saa vastata enintään irtisanotun henkilön kahden kuukauden palkkaa.

Muutosturvakoulutuksen järjestää työ- ja elinkeinotoimisto. Muutosturvakoulutus on järjestettävä niin, että irtisanottu henkilö voi aloittaa koulutuksen kolmen kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä. Perustellusta syystä koulutus saadaan järjestää myöhemminkin, kuitenkin siten, että irtisanottu henkilö voi aloittaa koulutuksen tai opintokokonaisuuden viimeisen jakson 12 kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä. 

Muutosturvakoulutuksen tarkoituksena on tukea irtisanotun työntekijän ammatillisia valmiuksia tai valmiuksia toimia yrittäjänä, ja edistää hänen nopeaa uudelleen työllistymistään. Työnhakijaksi ilmoittautuminen, osaamis- ja työkykykartoitus sekä työllistymissuunnitelman tekeminen toteutetaan jo irtisanomisaikana.

Työnantajalla on velvollisuus tiedottaa työntekijälle, joka irtisanomista toimitettaessa on täyttänyt 55 vuotta ja jonka työsuhde on yhdenjaksoisesti tai enintään yhteensä 30 päivää jatkuvin keskeytyksin kestänyt vähintään viisi vuotta, tämän oikeudesta julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 5 a luvussa tarkoitettuun muutosturvakoulutukseen sekä työttömyysturvalain 9 luvussa tarkoitettuun muutosturvarahaan. Työnantajalla on velvollisuus tiedottaa työntekijälle tämän oikeudesta julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa tarkoitettuun työllistymissuunnitelmaan.

Uusi muutosturva rahoitetaan Työllisyysrahaston kautta muutosturvamaksulla, joka muodostuu irtisanovan työnantajan osasta ja yhteisestä osasta. Yhteinen osa rahoitetaan kaikilta työnantajilta työttömyysvakuutusmaksua korottamalla.

Työllistymisvapaat pitenevät

Kun nykyisin työllistymisvapaan pituus on 5, 10 tai 20 päivää työntekijän irtisanomisajan pituudesta riippuen, vuodesta 2023 alkaen 55 vuotta täyttäneillä työllistymisvapaat pitenevät, ollen 5, 15 tai 25 päivää. Työllistymisvapaata voi käyttää osaamis- ja työkykykartoituksen tekemiseen ja muutosturvakoulutuksen aloittamiseen.

Oikeus pidennettyyn työllistymisvapaaseen määräytyy seuraavasti:

Jos työntekijä on irtisanomishetkellä täyttänyt 55 vuotta ja työsuhde on yhdenjaksoisesti tai yhteensä enintään 30 päivää kestävin keskeytyksin kestänyt vähintään viisi vuotta, työllistymisvapaan pituus määräytyy seuraavasti:

1) enintään yhteensä 5 työpäivää, jos irtisanomisaika on enintään yksi kuukausi,

2) enintään yhteensä 15 työpäivää, jos irtisanomisaika on yhtä kuukautta pidempi mutta enintään neljä kuukautta ja

3) enintään yhteensä 25 työpäivää, jos irtisanomisaika on yli neljä kuukautta.

Mahdollisuutta osa-aikatyöhön parannetaan

Myös työaikalakia, sen lyhennettyä työaikaa koskevaa 15 pykälän 3 momenttia on muutettu. Muutoksella vahvistetaan yli 55-vuotiaiden saman työnantajan palveluksessa vähintään kolme vuotta työskennelleiden oikeutta lyhennettyyn työaikaan. Tämä koskee myös tilanteita, joissa työntekijä on jäämässä osa-aikaiselle sairauslomalle, varhennetulle vanhuuseläkkeelle tai osatyökyvyttömyyseläkkeelle.

Jos työntekijä esittää työnantajalle pyynnön siirtyä osa-aikatyöhön, työnantajan on ensisijaisesti pyrittävä järjestelemään työt niin, että osa-aikatyö onnistuisi. Työntekijällä ei kuitenkaan ole subjektiivista oikeutta lyhentää työaikaansa.

Työajan lyhentäminen toteutetaan työnantajan ja työntekijän sopimalla tavalla ottaen huomioon työntekijän tarpeet sekä työnantajan tuotanto- ja palvelutoiminta. Mikäli työnantaja kieltäytyy osa-aikatyön järjestämisestä, hänen on perusteltava kieltäytymisensä.

Virkamiehet ja viranhaltijat 

Kuten nykyinen muutosturva, myös uusi muutosturvaoikeus tulee koskemaan työntekijöiden lisäksi valtion virkamiehiä ja kunnallisia viranhaltijoita. Työllistymisvapaan pidentämisestä ja työnantajan velvoitteesta informoida irtisanottua uudesta muutosturvaoikeudesta tullaan säätämään laissa kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijoista. Valtion virkamiesten ja kirkon viranhaltijoiden osalta työllistämisvapaan pidennys ja työnantajan informointivelvollisuus tullaan toteuttamaan virkaehtosopimuksilla.

Lakimuutokset tulevat voimaan 2023

Edellä todetut lakimuutokset tulevat voimaan 1.1.2023.

Uutta muutosturvaa koskevia säännöksiä sovelletaan ja irtisanovan työnantajan muutosturvamaksu peritään, jos palkansaaja on irtisanottu tuotannollisista tai taloudellisista syistä 1.1.2023 tai sen jälkeen.

Teksti: Helena Lamponen/Akavan Erityisalat