Lomautus ja vuosiloma

Lomautus ei vaikuta vuosiloman pitämiseen, vaan lomautuksen aikanakin noudatetaan työehtosopimuksen tai vuosilomalain määräyksiä lomakaudesta sekä ilmoitusajoista.

*****

Koronakevät on tuonut monelle vapaita päiviä lomautuksen muodossa. Näitä vapaapäiviä ei ehkä toivottu eikä odotettu, toisin kuin lähestyvän kesän kesälomaa. Lomautus ei vaikuta vuosiloman pitämiseen, vaan lomautuksen aikanakin noudatetaan työehtosopimuksen tai vuosilomalain määräyksiä lomakaudesta sekä ilmoitusajoista.

Vuosiloman kertyminen lomautuksen aikana

Kokoaikaisesta lomautusajasta luetaan lomaa kerryttäväksi ajaksi enintään 30 kalenteri- tai työpäivää kerrallaan, riippuen siitä, kertyykö vuosiloma työehtosopimuksen vai vuosilomalain perusteella. Työssäolo katkaisee 30 päivän laskemisen. Jos työntekijä on lomautusten välissä töissä, lähtee 30 päivän laskenta alusta jokaisen erillisen jakson alkaessa.

Edellä todettuun on poikkeus, joka koskee muita kuin ns. 14 päivän säännön mukaan vuosilomaa ansaitsevia. Poikkeus koskee siis ns. 35 työtunnin säännön puitteissa lomaa ansaitsevia: jos henkilö on työsopimuksensa mukaan töissä alle 14 päivänä kalenterikuukaudessa, lomautuksen aikana vuosilomaa kerryttäväksi ajaksi lasketaan enintään 42 kalenteripäivän ajanjakso.

Jos lomautus on toteutettu lyhentämällä työviikkoa erilaisilla työajan järjestelyillä, loma kertyy eri tavalla verrattuna yllä todettuun. Työntekijälle kertyy lomaa normaalilla tavalla kuuden kalenterikuukauden ajalta lomautusjärjestelyn alkamisesta lukien siten, että lomautuspäiviä tai -tunteja ei lasketa erikseen. Mikäli työntekijä tekee lomautusjakson välissä täyden työviikon, alkaa kuuden kuukauden jakson laskeminen alusta. Jos lomautusjärjestely on kestänyt keskeytyksettä kuusi kuukautta, lomaa kertyy vuosilomalain perussääntöjen mukaan joko 14 päivän tai 35 tunnin säännön perusteella, eikä lomautuspäiviä (tai -tunteja) lasketa mukaan työpäiviin. Jos osa-aikainen lomautus jatkuu keskeytyksettä lomanmääräytymisvuoden päättymisen (31.3.) jälkeen, uuden kuuden kuukauden jakson laskeminen aloitetaan seuraavan lomanmääräytymisvuoden alusta eli 1.4. lukien.

Vuosiloman pitäminen lomautuksen aikana

Vuosiloma on lakisääteinen ja se on annettava lain mukaan myös lomautetuille. Työnantaja on palkanmaksuvelvollinen vuosiloman ajalta.

Pääsääntö on, että työnantaja määrää vuosiloman ajankohdan, jos työntekijä ja työnantaja eivät sovi vuosiloman ajankohdasta.

Kesäloma on annettava lomakaudella, joka on 2.5.– 30.9. Talviloma annetaan 1.10. ja 30.4. välisenä aikana. Koronaepidemian perusteella työehtosopimuksilla on saatettu muuttaa lomakauden kestoa.

Lomautuksen aikana vuosilomat tulee antaa lomakaudella eikä lomautuksen alkaminen esimerkiksi muuta vahvistetun vuosiloman ajankohtaa. Vuosiloma voi osua keskelle lomautusjaksoa, jolloin lomautus jatkuu vuosiloman päättymisen jälkeen, jos lomautusjakso on tuolloin edelleen voimassa.

Jos työnantaja on ilmoittanut vuosiloman ajankohdasta ennen lomautusta, ilmoitus on sitova. Työnantajalla ei ole oikeutta yksipuolisesti muuttaa tai peruuttaa jo ilmoitettuja lomia. Jos loma kuitenkin siirretään, työnantaja on velvollinen korvaamaan työntekijälle siirron tai muutoksen aiheuttaman vahingon, kuten esimerkiksi vuokramökin perumiskulut.

KVTES:n ja valtion virka- ja työehtosopimuksen mukaan työnantaja voi siirtää tai keskeyttää viranhaltijan/virkamiehen jo aloittaman vuosiloman, jos se on tarpeellista julkisen vallan käyttöön liittyvistä syistä ja muista työehtosopimuksissa mainituista painavista syistä.

Vuosiloman ajalta ei voi saada työttömyysetuutta, jos vuosiloma-ajan palkka perustuu kokoaikatyöhön. Pidetystä vuosilomasta ja saadusta palkasta tulee kuitenkin ilmoittaa työttömyyskassalle. Jos vuosilomapalkka perustuu osa-aikatyön palkkaan, päiväraha maksetaan soviteltuna päivärahana. Palkat huomioidaan sovittelussa eri tavoin lomautustyypistä riippuen.

Akavan Erityisalojen sivuille on koottu laajemmin jäsenten kysymyksiä koronavirustilanteen vaikutuksista vuosilomaan.

Lue myös: Sairaus iskee lomalla – voiko lomapäiviä siirtää?

Teksti: Anna Zibellini, työmarkkinalakimies, Akavan Erityisalat

Palaa otsikoihin