Kulttuuripalvelut ovat tärkeä osa kunnan viihtyvyyttä

Poikkeusajat herättävät pohtimaan, miten oman kunnan kulttuuritoiminta elpyy koronan jälkeen. Kulttuurin asema ratkeaa kuntavaaleissa.

Kuntalaiselle kulttuuri voi olla yhtä kuin käynti kirjastossa, museovierailu tai kansalaisopiston kurssille osallistuminen. Kulttuurilla on merkittävä vaikutus kuntalaisen terveyteen ja hyvinvointiin: se lisää yhteisöllisyyden tunnetta, ylläpitää sosiaalisia suhteita ja tuo elämään sisältöä.

Koronan myötä kuntien kulttuuritoiminta on jouduttu monilta osin keskeyttämään. Kulunut vuosi on herätellyt kulttuurin kaipuuta, kun mahdollisuutta piipahtaa museossa tai kirjastossa ei ole.

– Katastrofaalinen koronavuosi on selvästi nostanut esille kulttuurialojen ja kulttuurin arvostuksen. Ihmisillä on kaipuu normaaliin elämään, johon kulttuuripalvelut olennaisesti kuuluvat, sanoo ammattiliitto Akavan Erityisalojen toiminnanjohtaja Salla Luomanmäki.

Koronan isku alalle ei ole huomattava ainoastaan yksilölle, vaan sen vaikutukset ovat kauaskantoiset. Kesäfestarit, oopperajuhlat ja museot houkuttelevat kuntiin vierailijoita kauempaakin. Kulttuuri tuottaa välillisesti työtä myös matkailu- ja ravintola-alalle, kivijalkamyymälöihin ja torikauppiaille.

Vetovoimaa elämyksistä

Kulttuuri on merkittävä tekijä kunnan elinvoimaisuuden ja vetovoimaisuuden rakentamisessa. Suomessa on paljon taantuvia kuntia, jotka kärsivät nettomuutosta. Kulttuuri lisää asumisen viihtyvyyttä, rakentaa yhteisön identiteettiä, ehkäisee eriarvoistumista ja tarjoaa elämyksellisyyttä asukkaan arkeen.

– Hyvät kulttuuripalvelut ovat sellaisia, jotka kiinnostavat kuntalaisia. Palvelut kiinnostavat, kun ne on tuotettu asiantuntevasti ja riittävillä resursseilla, kiteyttää neuvottelupäällikkö Jaakko Korpisaari.

Ammattiliitto kiinnittäisi huomiota kulttuuripalveluiden laadukkuuteen. Kulttuurin täytyy olla niin kiinnostavaa, että se palvelee kuntalaisten lisäksi myös turismia.

– Ihmiset vertailevat elämyksiään kansainvälisellä tasolla. Jos on vieraillut ulkomailla huippuluokan museossa, on siitä syntynyt jonkinlainen vertailukohde.

Korona-aikana on havahduttu siihen, että kunnilla on eritasoisia valmiuksia muuntaa palveluja poikkeusaikojen vaatimuksiin.

– Meissä huolta herättää se, onko kunnissa riittävästi resursseja palveluiden kehittämiseen. Lisäksi kulttuurialojen palkat ovat melko matalat. Ovatko kunnan kulttuurialan työpaikat riittävän kiinnostavia, jotta niihin löytyy jatkossakin asiantuntevia tekijöitä takaamaan laadukkaat palvelut, pohtii Korpisaari.

Kulttuurimielipiteet esille

Suuri osa kansalaisten käyttämistä kulttuuripalveluista tuotetaan kunnissa. Kunnanvaltuustolla on päätösvalta kulttuuritoiminnan jatkosta koronapandemian jälkeen.

Valmisteilla olevan sote-uudistuksen myötä kunnalle jäisi merkittävä tehtävä kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Siksi ammattiliitto rohkaisee ottamaan kulttuurialan mukaan myös kunnan tulevaan strategiaan.

– Kulttuuriala tuottaa tutkitusti hyvinvointia ja siksi siihen tulee panostaa. Tulevat kunnanvaltuustot linjaavat kulttuurin elinvoimaa ja resursointia, Korpisaari toteaa.

Kuntavaaleissa kulttuuri- ja kirjastoasiat jäävät usein muiden tärkeiden teemojen jalkoihin. Siksi äänestäjillä on vastuu haastaa ehdokkaitaan kulttuuriasioissa.

– Kulttuuripalveluiden merkitys kuntalaisille tulee ymmärtää. Ne ovat osa meidän turvallista arkeamme, Luomanmäki toteaa.

Kulttuurin hyödyt Edistää tutkitusti hyvinvointia, yhteisöllisyyttä, terveyttä ja viihtyvyyttä kunnissa. Mahdollistaa sosiaalisen toiminnan sekä vahvistaa sosiaalisia suhteita. Vahvistaa kunnan elinvoimaisuutta, taloutta ja vetovoimaa.

Teksti: Outi Karilahti/ Content House

Kuva: Juho Länsiharju

Palaa otsikoihin