Akavan Erityisalojen jäsentutkimus: Koronapandemia koettelee työhyvinvointia

Akavan Erityisalojen työelämätutkimuksessa (marraskuu 2020) kysyttiin koronapandemian vaikutuksista vastaajan omaan työhön.

Ohjeistus ja johtaminen

Enemmistön mielestä työpaikalla on ollut selkeät toimintaohjeet, mutta kuitenkin lähes 30 % vastaajista on sitä mieltä, että työpaikan johto ei ole hoitanut poikkeustilanteen haasteita riittävän hyvin. Lähityötä tekevät ovat hieman tyytymättömämpiä toimintaohjeisiin kuin etätyötä tekevät.

Joka viides vastaaja on huolissaan oman työpaikkansa selviämisestä koronakriisin yli.  Eri työnantajasektoreista vähiten huolta kokivat valtiolla ja korkeakouluissa työskentelevät.

Johtajat ja esihenkilöt ovat yksi ryhmä, jota koronan tuomat muutokset ovat koetelleet. Verrattuna vuoteen 2019, ylitöiden määrä lisääntyi jonkin verran tai selvästi 1/3 sekä johdon että asiantuntijoiden keskuudessa. Kun vastaajia pyydettiin valitsemaan kolme ongelmallisinta ja haastavinta tekijää 18 kohdan listasta, johtotehtävissä olevien vastauksissa hankalimmaksi tekijäksi nousi jatkuva kiire (32 %) ja toiseksi koronapandemian aiheuttamat haasteet (30 %). Akavan Erityisalojen jäsenliitoista Sure – Suomen restonomiliiton jäsenillä koronapandemian tuomat haasteet nousivat listan kärkeen (46 %) ja Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU:n jäsenillä toiseksi haastavimmaksi tekijäksi (33 %).

Huoli jaksamisesta kasvaa

91 % vastaajista kertoo suoriutuneensa työstään poikkeusajasta huolimatta hyvin. Noin puolet vastaajista on kuitenkin huolissaan omasta jaksamisestaan, mikäli koronatilanne edelleen pitkittyy. Tämä arvio tehtiin marraskuussa 2020, minkä jälkeen pandemiatilanne on muuttunut ja mutkistunut muuntovirusten vuoksi.

Vastaajista 63 % ilmoitti, että työyhteisön tuki auttaa jaksamaan. Suuria eroja ei syntynyt lähi- ja etätöitä tekevien välille. 67 % vain lähityötä tekevistä oli melko tai täysin samaa mieltä väittämän kanssa. Vastaava luku pääasiassa etätöitä tekevien keskuudessa oli 61 %.

28 % vastaajista kertoo olevansa huolissaan korona-altistumisesta työssään. Lähityötä tekevät kokevat luonnollisesti enemmän huolta altistumisesta kuin etätyötä tekevät. Heistä puolet oli melko tai täysin samaa mieltä väittämän kanssa Olen huolissani korona-altistumisesta työssäni. Vastaava luku lähes pelkästään etätyötä tekevillä oli 12 %. Akavan Erityisalojen jäsenyhdistyksistä Suomen Suuhygienistiliiton jäsenistä 75 % ja Suomen Geronomiliiton jäsenistä 60 % koki huolta altistumisesta. Kummankaan yhdistyksen ammateissa jäsenet eivät pysty työssään pitämään turvavälejä ja myös etätyömahdollisuudet ovat hyvin pienet.

Pandemia koettelee erityyppisiä ihmisiä ja ammattiryhmiä eri tavalla. 41 % niistä vastaajista, jotka kertoivat olevansa erittäin tyytymättömiä työhönsä, koki huolta altistumisesta. Vastaava luku työhönsä erittäin tyytyväisillä on 21 %. Koronapandemian tuoma rasite vaikuttaa työhyvinvointiin sekä työssäjaksamiseen. Työterveydellä ja varhaisella puuttumisella on suuri merkitys työntekijöiden jaksamiseen.

Vain lähityötä tekevistä 48 % on melko tai täysin samaa mieltä väittämän kanssa Koronakriisi on vaikuttanut heikentävästi työhyvinvointiini. Vastaava luku lähes pelkästään etätöitä tekevien keskuudessa on 38 %. Melko tai täysin eri mieltä väittämän kanssa on 37 % etätyötä ja 35 % lähityötä tekevistä.

Työergonomia etätyöläisten haasteena

Etätyötä tekeviltä kysyttiin vielä erillisiä kysymyksiä. Pandemia toi etätyön myös sellaisiin tehtäviin, joita ei aikaisemmin pidetty etätyöskentelyyn sopivina. Ennen pandemiaa 16 % vastaajista ei tehnyt etätöitä, koska oma työ ei mahdollistanut sitä. Kyselyhetkellä vastaavassa tilanteessa oli 12 % vastaajista. 11 % vastaajista kertoo, että ei tehnyt etätöitä ennen pandemiaa, koska työnantaja ei sallinut sitä. Vastaushetkellä tämä tilanne oli 2 % vastaajista. Kaikki eivät myöskään halua tehdä etätöitä, ennen pandemiaa 14 % ja vastaushetkellä 3 % vastaajista ei ollut kiinnostunut etätöiden tekemisestä.

Työergonomia on yksi selkeä etätyötä tekevien haaste. 29 % etätyötä ja 70 % lähityötä tekevistä ilmoitti olevansa jokseenkin tai täysin samaa mieltä väittämän Työergonomiani on yhtä hyvällä tasolla kuin ennen koronaa kanssa.

Etätöihin liittyvissä väittämissä vastaukset jakaantuvat, mikä kertoo etätyöläisten moninaisista tilanteista. Vaikka 56 % lähes täysin etätyötä tekevistä ilmoitti, että etätyönteko on lisännyt tyytyväisyyttä työhön, samaan aikaan 18 % vastaajista oli jokseenkin tai täysin eri mieltä väittämän kanssa. Vaikka enemmistö viihtyisi hyvin, ei merkkejä tyytymättömyydestä voi sivuuttaa.

Väittämän Minulla on etätyössä enemmän vastuuta työni suhteen kuin lähityössä vastaukset ovat jakautuneet. 33 % on jokseenkin tai täysin samaa mieltä väittämän kanssa, 35 % on jokseenkin tai täysin eri mieltä ja 30 % ei ole samaa eikä eri mieltä väittämän kanssa. Alle 30-vuotiaat vastaajat kokevat muita ikäryhmiä enemmän vastuun lisääntyneen etätöissä (39 % jokseenkin tai täysin samaa mieltä). Väittämän avulla ei saa vastausta siihen, millä tavalla vastaajat kokevat vastuunsa lisääntyneen tai vähentyneen. Toisilla on voinut tulla konkreettisia muutoksia työnkuvaan, esimies ja työkaverit voivat olla vaikeammin tavoitettavissa tai kysymykseen on voinut vastata itsensä johtamisen näkökulmasta.

Puolet vastaajista on jokseenkin tai täysin samaa mieltä väittämän Minulla on etätöissä enemmän vapauksia työni suhteen kuin lähityössä kanssa. 24 % on jokseenkin tai täysin eri mieltä ja 24 % ei ole samaa eikä eri mieltä väittämän kanssa. Alle 30-vuotiaat kokivat myös etätyön tuoneen vapautta enemmän kuin muissa ikäryhmissä (60 % jokseenkin tai täysin samaa mieltä). Tässäkin työnkuva vaikuttanee kokemukseen. Esimerkiksi jatkuvaa läsnäoloa vaativat asiakaspalvelutehtävät voivat sitoa kotona enemmän työpöydän ääreen kuin asiantuntijatehtävät.

Samoin puolet vastaajista on täysin tai melko samaa mieltä väittämän Työ- ja vapaa-aikani rajat ovat selkeämmät lähi- kuin etätyössä kanssa.  Nuoremmat työntekijät kokevat etätyön selkeyttävän rajoja useammin kuin vanhemmat työntekijät.

Vaikka kaikilla aloilla ei voi tehdä etätöitä, vaikuttaa kuitenkin siltä, että etätyö on tullut jäädäkseen. Etätyöt ja siihen liittyvät ehdot nousevat todennäköisesti esiin myös tulevilla tes-neuvottelukierroksille. Etätyö tässä laajuudessa on uusi ilmiö ja on tärkeää, että ammattiliitoilla on selkeä käsitys myös etätyön vaikutuksista jäsentensä työoloihin.

Hanna Koskenheimo, tiedontuotannon asiantuntija

***

Akavan Erityisalojen uusin koronaan liittyvä aineisto on työelämätutkimuksesta marraskuulta 2020. Voit lukea aikaisemmin ilmestyneen jutun aiheesta tästä.

Palaa otsikoihin