Opintovapaan kieltäminen

Opintovapaalain perusteella työnantaja ei voi kieltää työntekijää käyttämästä oikeuttaan opintovapaaseen, jos opintovapaan ehdot täyttyvät. Opintovapaalakia sovelletaan sekä yksityisellä että julkisella sektorilla, eli opintovapaalaissa työntekijästä todettu koskee myös viranhaltijaa tai virkamiestä ja työnantajasta todettu koskee myös työnantajana olevaa julkisyhteisöä.

Työnantajan on kuitenkin mahdollista siirtää opintovapaan alkamisajankohtaa enintään kuudella kuukaudella, jos opintovapaan myöntäminen alkuperäisenä ajankohtana aiheuttaisi tuntuvaa haittaa työnantajan harjoittamalle toiminnalle. Opintovapaata voidaan myös siirtää, jos työntekijän aikaisemmasta opintovapaasta on kulunut alle kuusi kuukautta, paitsi jos uuden opintovapaan aikana on tarkoitus saattaa päätökseen aikaisemman opintovapaan aikana aloitettua opiskelu tai koulutus.

Tuntuvan haitan aiheutumista arvioidaan tapauskohtaisesti. Esimerkiksi tilanne, jossa sijainen on välttämätön, mutta sellaista ei kuitenkaan ole saatavissa, voi oikeuttaa työnantajan siirtämään opintovapaan alkua. Lisäksi työnantajalla voi olla vaikeuksia hankkia sijaisia, jos useampi työntekijä hakee opintovapaata samaan aikaan. On kuitenkin huomattava, että työnantajan toiminnassa jatkuvasti esiintyvä henkilöstövaje ei voi olla perusteena opintovapaan siirtämiselle, sillä työnantajan vastuulla on ennakoida toiminnan kehittyminen ja sen vaatima henkilöstömäärä.

Jos työnantajan palveluksessa on säännöllisesti vähintään viisi työntekijää, opintovapaata voidaan siirtää enintään kaksi kertaa peräkkäin. Jos työntekijöitä on neljä tai vähemmän, työnantaja voi siirtää opintovapaan alkamisajankohtaa useammankin kerran. Siirtäminen edellyttää kuitenkin aina tuntuvan haitan aiheutumista työnantajalle.

Työnantajalla ei ole oikeutta irtisanoa työntekijää tai purkaa tämän työsuhdetta sillä perusteella, että hän on hakenut tai käyttänyt opintovapaata. Työnantajalla on kuitenkin niin sanottu tulkintaetuoikeus ristiriitatilanteissa: Jos työnantaja on ilmoittanut, ettei opintovapaata voida myöntää tiettynä ajankohtana ja sen alkamista tulee siirtää, työntekijä ei voi tuolloin omin ehdoin jäädä pois työstä opintojen alkaessa, vaikka siirron perusteen hyväksyttävyydestä olisi epäselvyyttä.

Opintovapaalle jääneellä työntekijällä itsellään on mahdollisuus keskeyttää opintovapaa ja palata työhön, jos opintovapaa on myönnetty yli 50 työpäivän ajaksi. Keskeytyksestä tulee ilmoittaa työnantajalle vähintään neljä viikkoa ennen työhön paluuta. Työnantajalla ei kuitenkaan ole velvollisuutta ottaa opintovapaata hakenutta työntekijää takaisin työhön, jos sopimus sijaisen työhön ottamisesta opintovapaan ajaksi on jo tehty ilman, että sopimuksessa on sen kestoa koskevia rajoituksia, kuten työntekijän opintovapaalta paluu. 

Korkein oikeus on ratkaisussaan KKO:2012:36 tulkinnut tilannetta, jossa työnantaja oli ilmoittanut siirtävänsä opintovapaan alkamisajankohtaa, vaikka opintovapaan myöntäminen hakemuksessa tarkoitettuna ajankohtana ei olisi tuottanut tuntuvaa haittaa työnantajan toiminnalle. Jotta työntekijä pystyi aloittamaan ammatillisen perustutkinnon suorittamisen vaadittuna ajankohtana, hänellä ei ollut muuta mahdollisuutta kuin irtisanoutua, minkä seurauksena työntekijä menetti oikeutensa aikuiskoulutustukeen. Korkein oikeus katsoi, että työnantaja oli velvollinen korvaamaan työntekijälle irtisanoutumisesta aiheutuneen menetyksen.