Perheasioista kysyminen työhaastattelussa

Työhaastattelussa ei saa kysyä perheasioista.

Tasa-arvolain mukaan työnhakijoita ei saa asettaa eri asemaan vanhemmuuden tai perheenhuoltovelvollisuuden perusteella. Siten siviilisääty, raskaus, lastenhankkimissuunnitelmat, lasten lukumäärä, lasten iät taikka lastenhoidon järjestäminen ovat sellaisia seikkoja, jotka eivät saa vaikuttaa valintapäätökseen eikä työnantaja saa kysyä näistä asioista työhaastattelussa. Perheasioista ei saa kysyä edes vapaamuotoisen keskustelun yhteydessä ennen virallista haastatteluosuutta tai sen jälkeen. Perheasioista ei myöskään voi kysyä niin, että vastaaminen on työnhakijalle vapaaehtoista.

Jos työnantaja kysyy työhaastattelussa perheasioista, työnhakijan ei tarvitse vastata kysymykseen tai kysymykseen voi vastata puutteellisesti. Ei myöskään ole lainvastaista valehdella vastausta ei-oikeutettuun kysymykseen, mutta tällainen menettely ei ole toivottavaa. Tasa-arvolakia loukkaavaan kysymykseen voi vastata kysymällä työnantajalta takaisin, miksi perheasioista tiedustellaan ja millä tavalla nämä tiedot ovat tarpeellisia työn ja työsuhteen kannalta.

On hyvä huomata, että työntekijällä ei ole niin ikään velvollisuutta kertoa oma-aloitteisesti työhaastattelussa perheestään eikä raskaana olevalla ei ole velvollisuutta kertoa raskaudestaan. Mikäli raskaana oleva tulee valituksi tehtävään ja on tiedossa, että työ voi olla vaarallista sikiölle ja äidille, työnhakijan tulee toki ilmoittaa tilanteesta työnantajalle. Työnantajan tulee silloin raskauden ajalle järjestää valitulle sellaisia tehtäviä, jotka ovat turvallisia. 

Jos työnantaja pyytää työhaastattelussa kertomaan perheestä, työnantajalla on näyttötaakka siitä, että kysymyksessä ei ole sukupuoleen perustuva syrjintä eivätkä tiedot ole vaikuttaneet valintapäätökseen. Tasa-arvovaltuutettu on antanut lausunnot perhe-elämään liittyvien kysymysten tasa-arvolain vastaisuudesta työhönoton ja opiskelijavalinnan yhteydessä (TAS/370/2010 ja TAS/371/2010).