Mihin yhdenvertaisuuslaki velvoittaa?

Vuoden 2015 alusta voimaan tullut yhdenvertaisuuslaki velvoittaa valtion ja kuntien lisäksi koulutuksen järjestäjät ja työnantajat tekemään yhdenvertaisuussuunnitelmat ja edistämään yhdenvertaisuutta. Suunnitelman laatimisvelvollisuus koskee kaikkia vähintään 30 henkilöä työllistäviä työnantajia.

Yhdenvertaisuussuunnitelman pitää olla valmiina vuoden 2017 alkuun mennessä. Suunnitelman voi tehdä omana itsenäisenä suunnitelmanaan tai osana jotakin muuta yhteistoimintalaeissa säädettyä suunnitelmaa, kuten tasa-arvosuunnitelmaa.

Laki ei tarkasti määritä, minkälaisia konkreettisia toimenpiteitä on tehtävä. Olennaista on, että vastuutaho on valmis vaikuttamaan esimerkiksi työpaikan yhdenvertaisuuteen ja etsii konkreettisia, tilanteeseen sopivia keinoja yhdenvertaisuuden parantamiseksi. Keinot voivat olla hyvin vaihtelevia, esimerkiksi esteettömän kulun varmistamista tai eri ryhmien huomioimista rekrytoinneissa.

Laki velvoittaa edistämään mm. vammaisten yhdenvertaisuutta. Esimerkiksi koulutuksen järjestäjän on tarvittaessa kohtuullisia mukautuksia tekemällä varmistettava vammaiselle henkilölle muiden kanssa yhdenvertaiset koulutusmahdollisuudet. Lain kieltämiä syrjintäperusteita ovat myös etninen alkuperä, ikä, kansallisuus, kieli, uskonto, vakaumus, mielipide, poliittinen toiminta, ammattiyhdistystoiminta, perhesuhteet, terveydentila, seksuaalinen suuntautuminen tai muu henkilöön liittyvä syy.

Oikeusministeriö on tuottanut tukiaineiston, joka helpottaa yhdenvertaisuussuunnitelman laatimista. Yhdenvertaisuussuunnitelmaa tehtäessä lähdetään liikkeelle yhdenvertaisuuden arvioinnista. Arvioinnin perusteella tehdään suunnitelma toimenpiteistä.

Yhdenvertaisuuden arvioinnin työkalu auttaa arvioinnin tekemisessä. Aineistosta löytyy myös mm. esimerkkejä erilaisiin syrjinnän vaarassa oleviin ryhmiin liittyvistä kysymyksistä sekä esimerkkejä toimintojen kehittämisestä yhdenvertaisuuden näkökulmasta.

Lisää tietoa yhdenvertaisuudesta www.yhdenvertaisuus.fi

Lähde: www.oikeusministerio.fi