Hae 
Verkkoasiointi Ammatinharjoittajan työttömyysturva
Itsenäisen ammatinharjoittajan työttömyysturva
> Työttömyysturva: Kuka katsotaan yrittäjäksi
Itsenäinen ammatinharjoittaja tai yrittäjä voi työttömyyden kohdatessa saada työttömyysturvaa joko ansioturvana työttömyyskassan kautta tai perusturvana Kelan kautta. Ammatinharjoittaja voi saada päivärahaa, jos yritystoiminta on kokonaan lopetettu tai työllistyminen yrityksessä on päättynyt. Päivärahaa saadakseen hänen on ilmoittauduttava työnhakijaksi TE-toimistoon, jossa tutkitaan yritystoiminnan tai työllistymisen päättyminen.
Ammatinharjoittaja voi parantaa lakisääteistä työttömyysturvaansa liittymällä Suomen yrittäjien työttömyyskassa SYT:n. Yrittäjien työttömyyskassan jäsenmaksut ovat huomattavasti palkansaajakassoja korkeammat, koska lähtökohtana on se, että yrittäjien työttömyyskassat eivät saa valtiolta tukea kuten palkansaajakassat. Työttömyyskassaan liittyessään ammatinharjoittajan tulee valita työtulotaso, josta itsensä vakuuttaa. Tämä voi olla enintään YEL-vakuutuksen perusteena oleva vahvistettu työtulo ja vähintään sen tulee olla 12 420 euroa vuodessa (v. 2016). Tämän työtulon perusteella määräytyy kassan jäsenmaksu ja työttömyysturvan ansiopäiväraha.
Ollessaan kassan jäsen ammatinharjoittaja on työttömyyden kohdatessa oikeutettu ansiosidonnaiseen päivärahaan. Edellytyksenä on, että ammatinharjoittaja täyttää työssäoloehdon eli on ollut kassan jäsen ja toiminut yrittäjänä vähintään 15 kuukautta.
Mikäli ammatinharjoittaja ei ole kassan jäsen, hän voi hakea Kelalta peruspäivärahaa. Kelan maksaman peruspäivärahan maksamisen edellytyksenä on työssäoloehdon täyttyminen. Työssäoloehto täyttyy, kun ammatinharjoittaja on toiminut yrittäjänä vähintään 15 kuukautta työttömyyttä edeltäneiden neljän vuoden aikana ja kun yritystoiminta on tuona aikana ollut riittävän olennaista. Yritystoiminta katsotaan riittävän olennaiseksi, kun ammatinharjoittajan YEL-vakuutuksen perusteeksi ottama työtulo on ollut vähintään 12 420 euroa vuodessa (v. 2016).
> Yrittäjien työttömyysturva (www.tyj.fi)
Palkansaajasta yrittäjäksi
Usein itsenäiseksi ammatinharjoittajaksi ja yrittäjäksi ryhdytään palkkatyöstä. Kun palkansaajakassan työssäoloehdon täyttävä henkilö ryhtyy itsenäiseksi ammatinharjoittajaksi tai yrittäjäksi, hänelle syntyy ns. jälkisuojaoikeus. Jälkisuoja-aika on yleensä enintään 18 kuukautta yritystoiminnan aloittamisesta (tämän pituus kannattaa aina tarkistaa työttömyyskassasta). Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ammatinharjoittajalla on oikeus jäädä palkansaajakassan jäseneksi jälkisuoja-ajaksi tai hän voi heti yritystoimintaa aloitettaessa liittyä yrittäjien työttömyyskassaan. Molemmissa tapauksissa jälkisuojaoikeuden sisältö on sama eli jos ammatinharjoittaja jää työttömäksi jälkisuoja-aikana, hänen päivärahansa lasketaan yrittäjyyttä edeltäneen palkkatyön ansioiden perusteella. Mikäli ammatinharjoittaja on liittynyt yrittäjien työttömyyskassaan, on jälkisuoja-aika kuitenkin enintään voimassa siihen asti, kun ammatinharjoittaja täyttää yrittäjäkassan työssäoloehdon (15 kk).
Akavan Erityisaloejn ammatinharjoittajajäsenen, joka siirtyy palkansaajajäsenestä ammatinharjoittajaksi, kiinteä jäsenmaksu pitää sisällään myös palkansaajakassan jäsenmaksu jälkisuoja-ajan. Hän voi jälkisuoja-aikana olla sekä liiton jäsen että palkansaajakassan jäsen. Halutuessaan hän voi kuitenkin pysyä vain liiton jäsenenä ja liittyä yrittäjäkassaan heti toimintaansa aloitettaessaan. Tällöin yrittäjäkassan työssäoloehto täyttyy jälkisuoja-aikana eikä työttömyysturvaan tule katkosta.
Lue lisää:
Yrittäjäkassa: www.syt.fi