Taloudellis-tuotannolliset irtisanomiset

Tilikausi päättyi lokakuun lopussa. Työnantajan toiminta oli tappiollista. Keväällä käytiin yt-neuvottelut, joiden jälkeen tuli irtisanomisia. Irtisanottujen työntekijöiden työtehtäviä yhdistettiin. Minut lomautettiinkin vielä irtisanomisaikana, syynä työn tilapäinen vähentyminen. Nyt yritykseen ollaan palkkaamassa työntekijää tehtäviin, joita hoidin. Nimike on uusi. Työpaikkaa ei ole tarjottu minulle.

Työsopimuslain mukaan työnantaja saa irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen vain asiallisesta ja painavasta syystä. Työnantaja saa irtisanoa työsopimuksen taloudellis-tuotannollisesta syystä, kun tarjolla oleva työ on taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi.

Mikäli työ on vähentynyt niin, että irtisanomisperuste on täyttynyt, ei työntekijää enää irtisanomisen jälkeen voida lomauttaa työn tilapäisen vähentymisen vuoksi.

Oikeuskäytännön mukaan työntekijä saadaan irtisanoa taloudellista tai tuotannollisista syistä vaikkeivät hänen omat työtehtävänsä ole vähentyneet, kun nuo tehtävät tappiollisen kokonaistuloksen parantamiseksi on uudelleenjärjestelynä liitetty muiden työntekijöiden tehtäviin eikä työnantaja sen jälkeen voi tarjota työtä sanotulle työntekijälle.

Työsopimusta ei saa irtisanoa, jos työntekijä on sijoitettavissa tai koulutettavissa toisiin tehtäviin. Työntarjoamisvelvoite on voimassa koko irtisanomisajan. Työntekijälle on tarjottava ensisijaisesti työsopimuksen mukaista työtä vastaavaa työtä. Jos tällaista työtä ei ole, työnantajan on tarjottava työntekijälle muuta tämän koulutusta, ammattitaitoa tai kokemusta vastaavaa työtä. Työnantajan on järjestettävä työntekijälle sellaista uusien tehtävien edellyttämää koulutusta, jota voidaan kummankin kannalta pitää tarkoituksenmukaisena ja kohtuullisena. Koulutuksen kesto on riippuvainen yrityksen koosta; enimmillään se voi olla muutaman kuukauden mittainen.

Tietyillä edellytyksillä työnantajalla on laajennettu työntarjoamisvelvollisuus. Työnantaja voi henkilöstöasioissa käyttää tosiasiallisesti määräysvaltaa toisessa yrityksessä. Tämä voi perustua omistukseen, sopimukseen tai muuhun järjestelyyn. Määräysvallan käytön lisäksi laajennetussa työntarjoamisvelvollisuudessa edellytetään yritysten toimintojen riittävää yhteisyyttä. Tämä voi perustua yritysten henkilöstöasioiden hoidon yhteisyyteen, toimialojen samankaltaisuuteen ja liiketoimintojen yhteisyyteen. Henkilöstöasioiden hoidon yhteisyys on sikäli erityisasemassa, että ollessaan laajaa se voi yksinkin saada aikaan toiseen yritykseen ulottuvan työntarjoamisvelvollisuuden. Toisaalta, toiseen yritykseen ulottuva työn tarjoamisvelvollisuus edellyttää aina jonkinasteista henkilöstöasioiden hoidon tai henkilöstön käytön yhteisyyttä. Kun tällaisella työnantajalla ei ole tarjota työntekijälle työtä, on hänen selvitettävä, voiko hän täyttää työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuutensa tarjoamalla työtä muista määräysvallassaan olevista yrityksistä.

Perustetta irtisanomiseen ei ole, kun työnantaja on ennen irtisanomista tai sen jälkeen ottanut uuden työntekijän samankaltaisiin tehtäviin, vaikka toimintaedellytykset eivät ole vastaavana aikana muuttuneet. Arvioinnissa keskeistä on tehtävien samankaltaisuus, nimikkeellä ei ole merkitystä.

Työnantajalla on velvollisuus tarjota työtä taloudellis-tuotannollisilla syillä irtisanomalleen, työ- ja elinkeinotoimistosta edelleen työtä hakevalle entiselle työntekijälleen, jos työntekijöitä tarvitaan yhdeksän kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, joita irtisanottu oli tehnyt.