> Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus KVTES 2020–2021 Sopimuskausi: 1.4.2020 - 28.2.2022 Palkankorotukset: 1.8.2020: yleiskorotus 1,22 prosenttia tai vähintään 26 euroa 1.4.2021: yleiskorotus 1,0 prosenttia ja paikallinen järjestelyerä 0,8 prosenttia Kiky-tunnit: Poistuvat 31.8.2020 lukien

Sopimuskausi

Sopimuskausi 1.4.2020 – 28.2.2022 = 23 kuukautta.

 

Sopimuskausi on hieman lyhyempi kuin tällä neuvottelukierroksella tavanomainen ns. yleisen linjan mukainen 25 kuukauden sopimusaika. Tämä vaikuttaa myös palkankorotusten suuruuteen.

 

Palkankorotukset

Palkankorotukset ovat yleisen linjan mukaisia. Palkankorotusten kustannusvaikutus on 3,04 prosenttia.

 

Kustannusvaikutus vastaa tällä neuvottelukierroksella palkankorotuksiin vakiintunutta ns. yleistä linjaa suhteutettuna lyhyempään 23 kuukauden sopimuskauteen. Sekalinjainen ensimmäinen yleiskorotus 1.8.2020 nostaa kyseisen korotuksen kustannusvaikutusta, koska euromääräinen korotus alle 2 131,15 euron kuukausipalkoissa on prosentuaalisesti suurempi kuin 1,22 prosenttia.

 

Yleiskorotukset 1.8.2020 ja 1.4.2021

• 1,22 prosentin yleiskorotus 1.8.2020: yleiskorotus 26 euroa tai vähintään 1,22 prosenttia
• 1,0 prosentin yleiskorotus 1.4.2021
• Henkilökohtaista lisää korotetaan yleiskorotuksia vastaavasti.

 

Ensimmäinen yleiskorotus 1.8.2020 on ns. sekalinjainen. Euromääräinen 26 euron palkankorotus maksetaan alle 2 131,15 euron kuukausipalkkoihin. Sitä korkeampiin kuukausipalkkoihin tulee prosentuaalinen korotus.

 

Paikallinen järjestelyerä

1.4.2021 on käytössä 0,8 prosentin paikallisesti päätettävä järjestelyerä.

 

Paikallisen järjestelyerän kohdentamisesta neuvotellaan paikallisesti työnantajan ja pääsopijajärjestöjen kesken. Neuvotteluissa on ns. työnantajaperälauta, eli jos ei päästä neuvotteluissa yksimielisyyteen, työnantaja päättää järjestelyerän kohdennuksesta.

 

Järjestelyerän kohdennuksessa tavoitteita ovat

• palkkausjärjestelmien edelleen kehittäminen
• palkkausepäkohtien korjaaminen
• tuloksellisuutta edistävien toimintojen ja tehtävien uudelleenjärjestelyjen tukeminen
• se, että johto- ja esimiesasemassa sekä muiden palkkahinnoittelun ulkopuolella olevien palkkaus on oikeassa suhteessa heidän alaistensa tai verrokkiryhmien palkkaan nähden.

 

Järjestelyerän käytön on jakaannuttava mahdollisimman tasapuolisesti liitteiden palkkasummien mukaisesti. Palkkahinnoittelun ulkopuoliset muodostavat oman ryhmänsä.

 

Kiky-tunnit

Kiky-sopimuksen mukainen työajan pidennys poistuu 31.8.2020 lähtien tai lähinnä kyseistä ajankohtaa seuraavan työaikajakson alusta lukien. Sen jälkeen palataan aiempiin puolta tuntia lyhyempiin viikkotyöaikoihin.

 

Kiky-työaikojen pidennysten poistamisesta KT Kuntatyönantajat vaativat tilalle vastaavaa hyötyä. Näitä ovat mm. jaksotyöajassa mahdollisuus neljän viikon työaikajaksoon, liukuvan työajan saldokertymän nosto, työajan enimmäismäärän tarkastelujakso 12 kuukautta sekä lomarahan vaihtamisen mahdollisuus ilman paikallista sopimista. Nämä muutokset tulevat voimaan myös 31.8.2020.

 

KVTES:n sopimusmuutokset

Kiky-tuntien kompensaationa sovitut sopimusmuutokset tulevat voimaan 31.8.2020 (merkitty ko. kohtaan!). Muut sopimusmuutokset tulevat voimaan takautuvasti sopimuskauden alusta 1.4.2020 lukien.

 

Työaikaluku

Työaikalukuun tuli muutoksia kolmesta syystä: uuden 1.1.2020 voimaan astuneen työaikalain perusteella, pääsopijajärjestöjen vaatimina, kiky-sopimuksessa sovittujen työajan pidennysten poistuessa sekä KT Kuntatyönantajien vaatimina kompensaatioina kiky-työaikapidennysten poistumisen vuoksi.

 

Työaikaluvun säännöllisiä työaikoja lyhennettiin saman verran, kuin kilpailukykysopimuksessa niitä pidennettiin. KVTES:n piirissä työskentelevien viikoittainen työaika lyhenee 30 minuuttia. Vastaavat lyhennykset tehtiin myös KVTES:n liitteisiin 13, 14 ja 18.

 

Käsitteiden päivitys

• Työpaikka > työntekopaikka
• Matkaan käytetty aika > matkustamiseen käytetty aika
• Viikoittainen vapaa aika > viikkolepo
• Työajan tasoittumisjärjestelmä > työajan tasoittumissuunnitelma

 

Varallaolo

Varallaolokorvauksen määrän tai sen määräytymisperusteiden sekä varallaolon ehtojen on oltava viranhaltijan/työntekijän tiedossa varallaolosta sovittaessa.

 

Asuntovarallaolokorvaus 50 % korottamattomasta tuntipalkasta.

 

Aiemmin sama korvaus oli kirjattu työaikalakiin. Nyt korvauksen määrä on poistettu uudesta työaikalaista.

 

Jaksotyö 

(Muutokset voimaan 31.8.2020)

Jaksotyössä voidaan käyttää 4 viikon jaksoa. Tarve neljän viikon työaikajakson käyttämiseen voi olla esimerkiksi osa-aikatyötä tai pääsääntöisesti yötyötä tekevän työntekijän/viranhaltijan kohdalla tai kun työ­aikajaksoon sisältyy enemmän kuin yksi arkipyhä.

 

Jaksotyössä yövuoro voi olla 11 tuntia.

 

Neljän viikon jakson käyttäminen on ollut jo aiemmin mahdollista tietyin edellytyksin. Käytäntö on aiheuttanut tulkintaerimielisyyksiä. Siksi kriteereitä on tarkennettu.

 

Lyhyttä työaikaa tekevien viikkolepo

Jos työntekijän vuorokautinen työaika on enintään kolme tuntia, työntekijälle saadaan antaa 35 tunnin sijasta vähintään 24 tunnin yhdenjaksoinen vapaa viikossa.

 

Liukuvan työajan plussaldo 50 tuntiin, voi ottaa kokonaisina päivinä

Liukuvassa työajassa säännöllinen työaika voi ylittyä enintään 50 tuntia (+saldo) tai alittua enintään 6 tuntia (- saldo). (Muutos voimaan 31.8.2020 lukien.)

 

Plussaldon maksimimäärä oli aiemmin 40 tuntia.

 

Työntekijän pyynnöstä työnantajan on pyrittävä antamaan vapaa-aika kokonaisina työpäivinä.

 

Työajan enimmäismäärän seurantajakso

(Muutos voimaan 31.8.2020)

Työaikalain 18 §:n 1 momentissa tarkoitettuna työajan enimmäismäärän tarkastelujaksona käytetään 12 kuukautta.

 

Työaikalain 18 § (Työajan enimmäismäärä) määrittää, ettei työntekijän työaika ylityö mukaan lukien saa ylittää keskimäärin 48:aa tuntia viikossa neljän kuukauden ajanjakson aikana. Tästä voidaan työsopimusosapuolien kesken sopia toisin. Kunta-alalla sovittiin lain mahdollistama maksimi eli tasoittumisjakso 12 kuukauteen.

 

Vuosilomaluku

Lomarahan vaihtaminen vapaaksi

(Muutos voimaan 31.8.2020)

 

Työnantaja ja työntekijä/viranhaltija voivat sopia, että lomanmääräytymisvuodelta maksettava lomaraha tai osa siitä annetaan vastaavana vapaana.

 

Lomarahavapaapäivien lukumäärä on enintään puolet ansaittujen vuosilomapäivien lukumäärästä. Lomarahavapaat kerryttävät vuosilomaa. Lomarahavapaan ajankohdasta on sovittava.

Pitämättömiltä lomarahavapaapäiviltä on maksettava korvaus työsuhteen päättyessä tai jos vapaata ei ole pidetty viimeistään lomanmääräytymisvuotta seuraavan lomakauden alkuun mennessä.

 

Lomarahan vaihtoa koskevan sopimuksen tulee olla kirjallinen tai sähköinen. Työnantajan on selvitettävä lomarahavapaan sopimisesta noudatettavat yleiset periaatteet.  Lomarahaa vaihtavalle työntekijälle/viranhaltijalle on työnantajan selvitettävä lomarahan vaihtamista koskevat ehdot.

 

Lomarahan vaihtaminen vapaaksi muuttuu joustavammaksi vuoden 2021 kesälomakaudella. Lomarahan vaihdosta voi silloin sopia suoraan työntekijän ja työnantajan välisellä sopimuksella.

 

Tämän vuoden 2020 kesälomakaudelle lomarahanvaihto on mahdollista vain, jos asiasta on tehty paikallinen sopimus työnantajan ja pääsopijajärjestöjen kanssa.

 

Luottamusmiesluku

Edellisen sopimuskauden määräaikaiset luottamusmiehen ajankäytön lisäykset jatkuvat määräaikaisina tämän sopimuskauden loppuun.

 

Pääluottamusmiehelle annettava kiinteä vapautus on vähintään keskimäärin työpäivä viikossa 105 hänen edustamaansa viranhaltijaa/työntekijää kohden.

 

Luottamusmieskorvausten korotukset:

Edustettavien lukumäärä	1.8.2020 €/kk	1.4.2021 €/kk
5-79	76	77
80-159	95	96
160-249	113	114
250-339	150	152
340-449	196	198
450-699	230	232
700-	263	266

Työsuojeluvaltuutetut

Työsuojeluvaltuutetun korvaus 1.8.2020 alkaen 95 euroa ja 1.4.2021 alkaen 96 euroa.

Työsuojeluvaltuutettujen, joilla on vähintään 700 edustettavaa, korvaus on 1.8.2020 alkaen 263 euroa ja 1.4.2021 alkaen 266 euroa.

 

Työryhmät

Sopimuskaudella toimivat seuraavat työryhmät:

• palkkausjärjestelmää arvioiva työryhmä
• perhevapaamääräyksiä arvioiva työryhmä
• työsidonnaisuutta ja työhön liittyvää matkustamista selvittävä työryhmä
• sairauslomaa koskevia määräyksiä arvioiva ja kehittävä työryhmä, jolle lisätehtävänä antaa työkyvyttömyystilanteisiin yhteisiä ohjeita, jotka kannustavat työssä jatkamista, työhön paluuta ja työhyvinvointia.

 

Sopimuskaudella toimivat työryhmät ovat osa ns. jatkuvaa neuvottelumenettelyä. Se tarkoittaa, että tulevia sopimusmuutoksia valmistellaan sopimuskauden aikana työryhmissä. Työryhmissä neuvotellaan kaikkia osapuolia tyydyttävä esitys, jota voidaan sitten sopimusneuvotteluissa esittää sopimusmuutoksiksi.

 

Palkkaohjelma

Palkkaohjelman mahdollisuutta ja ansiokehitysindeksien vastaavuutta selvitetään

 

Tilastoryhmä selvittää 28.2.2022 mennessä kunta alan palkkatasa-arvoon ja ansiokehitykseen liittyviä kysymyksiä sekä arvioi ansiokehitystä kuvaavien indeksien vastaavuutta yksityisellä ja kuntasektorilla.

 

Palkkaohjelman tarve ratkaistaan tehdyn selvityksen perusteella ottaen huomioon kuntatalouden näkymät sekä muut kuntatyönantajiin vaikuttavat olosuhteet.

 

Tilastoryhmä selvittää myös 28.2.2022 jälkeen vuosittain ansiokehitystä kuvaavien indeksien (ATI, SANI ym.) ja sopimuspalkkaindeksin vastaavuutta yksityisellä ja kuntasektorilla.

 

Neuvottelukierroksen aikana vaatimus kuntasektorin palkkauksen jälkeenjääneisyyttä korjaavasta palkkaohjelmasta jäi vähälle huomiolle. JUKOn vaatimuksesta lopulta sovittiin, että kunta-alan palkkatasa-arvoon ja ansiokehitykseen liittyviä kysymyksiä selvitetään tilastoryhmässä sopimuskauden aikana.

 

Sopimusjärjestelmä

Kunnallisen pääsopimuksen mukaisesti määritetään kunta-alan työ- ja virkaehtosopimukset, neuvotteluosapuolet ja neuvottelumenettely.

 

Sopimusrakennetta sovittiin muutettavaksi seuraavasti:

• muodostetaan uusi Sote-sopimus
• siirretään varhaiskasvatuksen opettajat OVTES:iin
• selvitetään Teknisen sopimuksen, Tuntipalkkaisten sopimuksen ja KVTES:n soveltamisalojen päällekkäisyyksiä.

Muutokset valmistellaan työryhmissä.

 

Pääsopimukseen liittyen sovittiin myös aiesopimus maakuntauudistukseen liittyen. Siinä määritetään maakuntien työ- ja virkaehtosopimukset, neuvotteluosapuolet ja neuvottelumenettely.  

 

Tehy ja SuPer irtisanoivat pääsopimuksen syksyllä 2019. Tehyn ja SuPerin tavoitteena oli saada sosiaali- ja terveysalan henkilöstölle oma työ- ja virkaehtosopimus. JUKOn tavoitteena oli siirtää varhaiskasvatuksen opettajat kuntien yleisestä KVTES-sopimuksesta opettajia koskevaan OVTES-sopimukseen.

 

Kunnallinen pääsopimus

Kunnallisen pääsopimuksen voimassaolo jatkuu katkeamattomana. Sopimus voidaan irtisanoa kuuden kuukauden irtisanomisajalla.

 

Myös paikalliset sopimukset jatkuvat keskeytymättöminä.

 

Sote-sopimus

Nykyinen KVTES:n sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö sovitaan erilliseksi sote-sopimusalaksi. Sen piiriin siirtyvät KVTES-sopimuksesta liitteiden 3 terveydenhuollon ja 4 sosiaali- ja lääkehuollon henkilöstö sekä hinnoittelemattomat ryhmät, hinnoittelemattomat esimiehet sekä sairaaloiden sairaala- ja laitoshuoltajat.

 

Sote-sopimuksen neuvotteluosapuolet ovat samat kuin KVTES-sopimuksessa: KT Kuntatyönantajat, JAU (JHL ja Jyty), JUKO ja Sote ry (Tehy ja SuPer). Sote-sopimuksen määräyksistä neuvotellaan 31.8.2021 mennessä.

 

Sosiaali- ja terveydenhuollon työ- ja virkaehtosopimus tulee voimaan 1.9.2021. KVTES-sopimuksen määräyksiä sovelletaan sote-sopimuksen piiriin kuuluvan henkilöstön palvelussuhteen ehtoihin 31.12.2022 saakka, jos muuta ei sovita.

 

Sote-sopimuksen palkkahinnoitteluliitteet

• Liite 1: Johto-, esimies- sekä erityisasiantuntijatehtävät ja hinnoittelemattomat muut asiantuntijatehtävät
• Liite 2: Hoito- ja hoiva-alan asiantuntijatehtävät
• Liite 3: Hoito- ja hoiva-alan ammattitehtävät
• Liite 4: Sosiaalityön ja sosiaalihuollon asiantuntijatehtävät
• Liite 5: Soten peruspalvelutehtävät

 

Varhaiskasvatuksen opettajien siirto OVTES-sopimukseen

Varhaiskasvatuksen opettajat, erityisopettajat ja varhaiskasvatuksen esimiehet siirtyvät OVTES-sopimukseen 1.9.2021 alkaen. Myös sosionomi-tutkinnolla varhaiskasvatuksen opettajana (varhaiskasvatuslain mukainen kelpoisuus) työssä olevat siirtyvät.

 

KVTES-sopimuksen piirissä säilyvät perhepäivähoidon ohjaajat sekä vastaavalla nimikkeellä toimivat. Myös varhaiskasvatuksen opettajan sijaisena toimivan epäpätevän palkkaus menee KVTES:n mukaan.

 

Henkilöstön palvelussuhteen uusista ehdoista neuvotellaan 31.8.2021 mennessä. Henkilöstön palvelussuhteen ehtona noudatetaan KVTES-sopimuksen ehtoja 31.12.2022 saakka.

 

Selvitys teknisen alan sopimuksista

Työryhmä arvioi teknisten sopimuksen, tuntipalkkaisten työehtosopimuksen ja KVTES:n soveltamisalan päällekkäisyydet ja neuvottelee teknisen alan sopimusten yhdistämisen tai poistamisen mallista. Lopputuloksena kunta-alalla on vain yksi teknisen alan sopimus 1.3.2022.

 

Aiesopimus maakuntauudistukseen liittyen

Mikäli nykyisen eduskunnan päätettävä sote- ja maakuntauudistus toteutuu (arvioitu aloitus 1.3.2023 alkaen) ja se sisältää KT Kuntatyönantajien aseman laajennuksen myös maakuntatyönantajaksi:

• kunta- ja maakunta-aloille tulee yhteinen pääsopimus sekä pääneuvotteluryhmä.
• maakuntiin sovitaan maakunnan yleinen virka- ja työehtosopimus (MAKUTES), sote-sopimus ja lääkärisopimus.

 

Mikäli sote- ja maakuntauudistus toteutuu, maakuntiin ei tule TS-sopimusta ja kunta-alan sote-sopimus lakkaa henkilöstön siirtyessä maakuntien palvelukseen.

 

Työelämän kehittäminen

Yhteistyösopimus työelämän kehittämiseksi kunta-alalla

Yhteistyösopimuksen tavoitteena on edistää kunta-alan toimintatapojen uudistamista ja kehittämistä sekä huolehtia kuntatyöpaikkojen tuloksellisuudesta ja työelämän laadusta. Työelämän kehittämistä ja siihen liittyvää yhdessä kehittämistä tarvitaan, kun halutaan vastata väestörakenteen muutosten, työn murroksen, ilmastomuutoksen ja talouden haasteisiin.

 

Osapuolet sitoutuvat

• jatkamaan tänä vuonna päättyvän Kunteko-ohjelman kehittämistekoja ja kiinnostavia ratkaisuja kokoavaa Tekojen toria.
• vauhdittamaan uusien toimintatapojen omaksumista kunta-alan työpaikoilla. Tuloksellisuuden ja työelämän laadun parantamisen lähtökohtina ovat kuntaorganisaatioiden omat kehittämistarpeet, kuntien tilannekuva, työn murroksen ja työolojen seurantatiedot.
• selvittämään rahoitusta työelämän kehittämiseen kunta-alalla.

 

Kunta-alan työelämän kehittämisryhmä Tekry koordinoi ja ohjaa pääneuvotteluryhmän alaisuudessa kunta-alan työelämän uudistamista valtakunnallisesti.