Työttömyysturvan järjestäminen

Huom! Sivusto sisältää vastuunvapautuslausekkeen

Tekijä / julkaisija ei vastaa näillä sivuilla olevista lainsäädännön muuttumisesta johtuvista tai mahdollisista muista virheistä tai niiden aiheuttamista vahingoista.

Itsenäisen ammatinharjoittajan työttömyysturva

Itsenäinen ammatinharjoittaja tai yrittäjä voi työttömyyden kohdatessa saada työttömyysturvaa joko perusturvana Kelan kautta tai ansioturvana työttömyyskassan kautta. Työttömyysetuutta voidaan maksaa, kun yritystoiminta on lopetettu. Lisäksi työttömyysetuutta voidaan tietyin edellytyksin maksaa, kun yritystoiminnassa työllistynyt henkilö ei enää työskentele yrityksessä.

Ammatinharjoittaja voi parantaa lakisääteistä työttömyysturvaansa liittymällä Yrittäjäkassaan (www.syt.fi). Yrittäjien työttömyyskassan jäsenmaksut ovat huomattavasti palkansaajakassoja korkeammat, koska lähtökohtana on se, että yrittäjien työttömyyskassat eivät saa valtiolta tukea kuten palkansaajakassat. Työttömyyskassaan liittyessään ammatinharjoittajan tulee valita työtulotaso, josta itsensä vakuuttaa. Tämä voi olla enintään YEL-vakuutuksen perusteena oleva vahvistettu työtulo ja vähintään sen tulee olla 14 803 euroa vuodessa (v. 2024). Tämän työtulon perusteella määräytyy kassan jäsenmaksu ja työttömyysturvan ansiopäiväraha.

Ollessaan kassan jäsen ammatinharjoittaja on työttömyyden kohdatessa oikeutettu ansiosidonnaiseen päivärahaan. Edellytyksenä on, että ammatinharjoittaja täyttää työssäoloehdon eli on ollut kassan jäsen ja toiminut yrittäjänä vähintään 15 kuukautta.

Mikäli ammatinharjoittaja ei ole kassan jäsen, hän voi hakea Kelalta peruspäivärahaa. Kelan maksaman peruspäivärahan maksamisen edellytyksenä on työssäoloehdon täyttyminen. Työssäoloehto täyttyy, kun ammatinharjoittaja on toiminut yrittäjänä vähintään 15 kuukautta työttömyyttä edeltäneiden neljän vuoden aikana ja kun yritystoiminta on tuona aikana ollut riittävän olennaista. Yritystoiminta katsotaan riittävän olennaiseksi, kun ammatinharjoittajan YEL-vakuutuksen perusteeksi ottama työtulo on ollut vähintään 14 803 euroa vuodessa (v. 2024).

Palkansaajasta yrittäjäksi

Usein itsenäiseksi ammatinharjoittajaksi ja yrittäjäksi ryhdytään palkkatyöstä. Kun palkansaajakassan työssäoloehdon täyttävä henkilö ryhtyy itsenäiseksi ammatinharjoittajaksi tai yrittäjäksi, hänelle syntyy ns. jälkisuojaoikeus. Jälkisuoja-aika on yleensä enintään 18 kuukautta yritystoiminnan aloittamisesta (tämän pituus kannattaa aina tarkistaa työttömyyskassasta). Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ammatinharjoittajalla on oikeus jäädä palkansaajakassan jäseneksi jälkisuoja-ajaksi tai hän voi liittyä yrittäjien työttömyyskassaan. Molemmissa tapauksissa jälkisuojaoikeuden sisältö on sama eli jos ammatinharjoittaja jää työttömäksi jälkisuoja-aikana, hänen päivärahansa lasketaan yrittäjyyttä edeltäneen palkkatyön ansioiden perusteella. Mikäli ammatinharjoittaja on liittynyt yrittäjien työttömyyskassaan, on jälkisuoja-aika kuitenkin enintään voimassa siihen asti, kun ammatinharjoittaja täyttää yrittäjäkassan työssäoloehdon.

Akavan Erityisalojen ammatinharjoittajajäsenen, joka siirtyy palkansaajajäsenestä ammatinharjoittajaksi, kiinteä jäsenmaksu pitää sisällään myös palkansaajakassan jäsenmaksun jälkisuoja-ajan. Hän voi jälkisuoja-aikana olla sekä liiton jäsen että palkansaajakassan jäsen. Halutessaan hän voi kuitenkin pysyä vain liiton jäsenenä ja liittyä yrittäjäkassaan heti yritystoimintansa aloittaessaan.