Pitäisikö työharjoittelusta saada palkkaa?

Korkeakouluharjoittelusta pitää saada vähintään työssäoloehdon täyttävää palkkaa ainakin silloin, kun opiskelija tekee jo kertyneellä osaamisella työnantajalle tuottavaa työtä.

Palkallinen työharjoittelu on oikeuksien ja velvollisuuksien puolesta rinnastettavissa ansiotyöhön. Tämä tarkoittaa sitä, että työsuhteen ehdot määräytyvät työlainsäädännön, työehtosopimuksen ja harjoittelua varten solmitun henkilökohtaisen työsopimuksen perusteella. Tarkista tästä, mitä työsopimuksessa on ainakin oltava.

Palkaton työharjoittelu on perusteltua vain harvoissa tapauksissa, esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla. Tällöin harjoittelun ehdot määräytyvät työnantajan ja oppilaitoksen tekemän sopimuksen mukaan. Näissä sopimuksissa määritellään usein esimerkiksi lakisääteinen vakuutusturva. Palkaton työharjoittelu on yleensä luonteeltaan työhön tutustumista.

Palkattomassa työharjoittelussa ei synny työsuhdetta. Näin ollen harjoittelija jää työlainsäädännön sekä mahdollisen työehtosopimuksen tuoman turvan ulkopuolelle. Myös vakuutusturva saattaa jäädä puutteelliseksi, jos korkeakoulu ei ole huolehtinut opiskelijan vakuuttamisesta työharjoittelun ajaksi. Ongelmana on myös, että palkaton työharjoittelu ei kerrytä opiskelijalle työssäoloehtoa, eli oikeutta ansiosidonnaiseen päivärahaan.

• Perustele palkkaamistasi näillä:
• Sinulle on jo kertynyt osaamista omalta alaltasi ja tulet tekemään työnantajalle tuottavaa työtä
  • Kerro esimerkiksi aiemmista työharjoitteluistasi, kesätyökokemuksistasi ja muusta työkokemuksesta, joka on kartuttanut osaamistasi.
• Palkan maksaminen työharjoittelusta on positiivista markkinointia myös työnantajalle.
• Palkan suuruus määräytyy työehtosopimuksen mukaan.