SASKin lähettiläskoulutus väylänä mielenkiintoiseen ja tärkeään vapaaehtoistyöhön

SASK-lähettiläät Vanessa Westerlund, Uula Neitola ja Katri Korhonen olivat mukana vuoden 2022 kampanjassa, jossa nostettiin tietoisuuteen työntekijöiden karu kohtelu jalkapallon MM-kisoissa Qatarissa. SASK vaikutti heidän tilanteensa parantamiseksi monin keinoin. Kuva: Laura Karlin.

SASKin lähettiläskoulutus väylänä mielenkiintoiseen ja tärkeään vapaaehtoistyöhön

SASK on työelämän ihmisoikeusjärjestö, jonka tavoitteena on taata ihmisarvoinen työelämä ja elämiseen riittävä palkka kaikille myös kehittyvissä maissa. Vapaaehtoisia SASK-lähettiläitä koulutetaan vuosittain. Lähettiläät toimivat SASKin tukena työelämän ihmisoikeuksien äänitorvina omissa verkostoissaan. Kaksi lähettilästä kertoi meille, miksi hakivat koulutukseen ja mitä se antoi heille.

Erik Forss:

”Hain SASKin koulutukseen monista syistä. Yksi merkittävä syy oli se, että olen viettänyt paljon aikaa kehitysmaissa. Vietin aikaa ensin Nepalissa, sitten Indonesiassa ja jonkin verran myös Vietnamissa. Toki olin tietoinen kehitysmaiden kärsimyksestä ja epäoikeudenmukaisuudesta jo aiemminkin, mutta näissä köyhemmissä maissa vietetty aika sai minut konkreettisemmin tajuamaan, kuinka paljon vaikeampaa elämä näissä maissa on.

Asiat eivät ole kuitenkaan mustavalkoisia. Elämä siellä ei missään nimessä ollut pelkkää kärsimystä.

Mitä mielestäni hyvää siellä näin? Päällisin puolin heidän työelämänsä vaikutti rennommalta. Joissakin hotelleissa työntekijät hengailivat ja viettivät aikaa keskenään soitellen kitaraa. Eräässä hinaajassa Indonesiassa ihmiset lauloivat työaikana karaokea.

Mitä mieltä he itse ovat elämästä siellä? Erään nepalilaisen seurueen kanssa keskustelimme niitä näitä rennosti ja puhe kääntyi muistaakseni minun aloitteestani Nepalin köyhyyteen. Yksi seurueesta oli vahvasti sitä mieltä, että Nepalissa on kaikki asiat hyvin ja maailmassa on paljon köyhempiäkin maita. Miksi meidän pitäisi sitten auttaa heitä?

Tämä nepalilainen ei nähnyt kurjuutta ja köyhyyttä samalla tavalla kuin minä ulkopuolisena. Puhe kääntyi myös lapsityövoimaan ja sitäkään ei koettu suurena ongelmana ainakaan siinä seurueessa.

En tiedä Nepalista yleisesti ottaen. Enkä ole kysynyt lapsityöntekijöiltä tai heidän vanhemmiltaan mitään. Minulle oli silti shokki, että joku ylipäätään voi ajatella lapsityövoiman olevan neutraali asia. Olisin voinut väittää vastaan, mutta en halunnut ruveta luennoimaan tai ottamaan moraalisesti ylempää asemaa, etenkin kun olin heidän vieraana.

Tämä näkökulma tuli vahvasti esille myös SASKin koulutuksessa ja Maailman kuvalehden artikkelissa, jossa kysytään: Mitä jos afrikkalaiset insinöörit tulisivat Suomeen ratkomaan ongelmiamme?

Menin koulutukseen varovaisen skeptisesti. Pystynkö tekemään asioille mitään tai tarvitseeko minun tehdä mitään? Koulutuksen kertomukset ammattiliitoista esimerkiksi Kolumbiassa sai motivaationi auttamiseen heräämään ja epäilykset tämän työn tärkeydestä hälvenivät. Monet ammattiliittojen päälliköt Kolumbiassa saattavat päästä jopa hengestään vain, koska he kuuluvat ammattiliittoon ja puolustavat työntekijöiden oikeuksia. Kuka tekisi ammattiliittojen tärkeää työtä henkensä uhalla, ellei tarve siihen olisi äärimmäisen suuri?

Mitä minä voin sitten tehdä? Ainakin voin aloittaa tästä kirjoituksesta. Ei ole helppoa auttaa, mutta pienetkin valinnat, voivat vaikuttaa paljon enemmän kuin osaamme edes kuvitella. Elämä on joka tapauksessa päivittäisiä toimia tai valintoja halusimme tai emme. Miksi en omalta osaltani tekisi parhaani?”

Jenni Heinonen:

”Sähköpostiini ilmestyi uutiskirje, jossa oli maininta SASKin lähettiläskoulutuksesta. Innostuin koulutuksesta, sillä koulutus vaikutti yhdistävän omia mielenkiinnonkohteitani: ihmisoikeudet, työelämän, kansainvälisyyden, vastuullisuuden ja vapaaehtoistyön.

SASKin lähettiläskoulutuksessa näin mahdollisuuden lisätä ammattiyhdistystietoutta myös kansainvälisessä kontekstissa. Siispä lähetin hakemuksen lähettiläskoulutukseen. Hakuajan päättymisen jälkeen sain pian kutsun koulutukseen ja ennakkotehtävän, jossa oli tarkoitus pohtia kehitysyhteistyön dekolonisaatiota.

SASKin eli Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskuksen lähettiläskoulutus oli hyvä. Se antoi perustietoa kansainvälisestä ammattiyhdistysliikkeestä ja työntekijöiden oikeuksista globaalisti. SASK on työelämän ihmisoikeusjärjestö, joka omalla toiminnallaan pyrkii edistämään ILOn eli kansainvälisen työjärjestön periaatteita. Lyhyesti sanottuna ihmisillä tulisi olla elämiseen riittävä palkkataso kaikkialla maailmassa.

Koulutuksen parasta antia oli kuulla SASKin lähettilään opintomatkasta Kolumbiaan sekä brasilialaisen ay-aktivistin terveisiä kotimaansa ay-toiminnasta ja Brasilian energiasiirtymästä. SASKin lähettiläskoulutus mahdollisti myös tutustumisen uusiin ihmisiin eri ammattiliitoista. SASKin koulutus on tarkoitettu kaikkien keskusjärjestöjen ammattiliitoille.

Pienryhmäkeskusteluissa osasin kertoa, että Akavan Erityisalat on ollut pitkään SASKin jäsen. Koulutuksen aikana oli yllättävää kuulla, että kolmesta keskusjärjestöstämme juuri Akava ei kuulu SASKiin. Olisi mielenkiintoista tietää, miksi on näin.

Lähettiläskoulutuksessa opin uutta myös oikeudenmukaisesta siirtymästä. Toimet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi muuttavat työtä ja toimeentuloa. Osa työpaikoista häviää. Oikeudenmukaisessa siirtymässä on kyse juuri siitä, miten esim. Brasilian suljettujen hiilikaivosten työntekijöille voitaisiin löytää uusia mahdollisuuksia toimeentuloon. Suuria globaaleja sekä paikallisia haasteita. Valtavasta mittakaavasta huolimatta uskon, että SASKin lähettiläskoulutus voi antaa koulutuksen käyneille mahdollisuuksia mielenkiintoiseen ja tärkeään vapaaehtoistyöhön.”

Tutustu SASKin toimintaan: www.sask.fi/