Kunnan palveluksessa oleva henkilöstö on virkasuhteessa tai työsopimussuhteessa kuntaan.

Virkasuhdetta määrittää laki kunnallisesta viranhaltijasta sekä työmarkkinaosapuolten väliset virkaehtosopimukset (mm. KVTES, OVTES). Lisäksi rikoslaissa säädetään rikosoikeudellisesta virkavastuusta.

Työntekijöiden oikeudellinen asema puolestaan määräytyy pääosin samoin kuin yksityisellä sektorilla. Keskeiset säännökset ovat työsopimuslaissa ja työehtosopimuksissa (mm. KVTES, OVTES).

Keskeisimmät virka- ja työsuhteen erot:

• Virkasuhde on luonteeltaan julkisoikeudellinen, ja työsuhde on yksityisoikeudellinen.
• Virkasuhteeseen liittyvät erimielisyydet ratkaistaan valitus- tai hallintoriita-asioina hallinto-oikeudessa. Työsopimussuhdetta koskevat riidat kuuluvat käräjäoikeuden toimivaltaan.
• Viranhaltijan kanssa ei tehdä sopimusta palvelussuhteen ehdoista, vaan virkasuhde syntyy yksipuolisella päätöksellä ja viranhaltijalle annetaan viranhoitomääräys. Työsuhde perustuu työnantajan ja työntekijän väliseen työsopimukseen.
• Perusteettomasti päättynyt virkasuhde palautuu tuomioistuimen päätöksellä. Perusteettomasti päätettyä työsuhdetta sen sijaan ei voida palauttaa vastoin työnantajan tahtoa, vaan ainoastaan tuomita korvaus perusteettomasta työsuhteen päättämisestä.
• Viranhaltijan tehtäviin kuuluu julkisen vallan käyttämistä, mutta työntekijän tehtäviin tätä ei voi kuulua.
• Viranhaltijan rikosoikeudellinen vastuu on jossain määrin laajempi kuin työntekijän.
• Hallintosäännössä voi olla määräyksiä viranhaltijan tehtävistä ja velvollisuuksista. Työntekijän tehtävät ja velvollisuudet perustuvat pääsääntöisesti työsopimukseen.
• Viranhaltijoiden työtaisteluoikeus on rajoitetumpi kuin työntekijöiden.

Tehtävää, jossa käytetään julkista valtaa, hoidetaan virkasuhteessa ja tehtävää varten perustetaan virka. Työsuhteeseen ei voi sisältyä julkisen vallan käyttämistä.

Julkista valtaa käytetään mm. tehtävissä, joissa:

• viranhaltija voi lakiin perustuvan toimivaltansa perusteella yksipuolisesti päättää toisen edusta, oikeudesta tai velvollisuudesta
• viranhaltija voi yksipuolisesti antaa toista henkilöä velvoittavan määräyksen tai muulla tavalla puuttua toisen etuun tai oikeuteen
• viranhaltija vastaa esittelystä kunnallisessa päätöksenteossa.

Vaikka henkilön tehtäviin sisältyisi vain vähän julkisen vallan käyttöä, hänen tulee olla virkasuhteessa.

Viran perustaminen, lakkauttaminen ja virkasuhteen muuttaminen työsuhteeksi

Viran perustamisesta ja lakkauttamisesta päättää valtuusto tai hallintosäännössä määrätty kunnan muu toimielin.

Jos virka, jossa ei käytetä julkista valtaa, tulee avoimeksi, se lakkautetaan. Virka voi tulla avoimeksi esimerkiksi eläköitymisen tai irtisanoutumisen vuoksi. Tällöin virkaa, jossa ei käytetä julkista valtaa, ei voida uudestaan täyttää, vaan se tulee lakkauttaa.

Kuntalain mukaan työnantaja voi päättää, että virkasuhde muutetaan työsopimussuhteeksi seuraavilla ehdoilla:

• jos virkaan ei kuulu julkisen vallan käyttöä
• työnantaja on tarjonnut viranhaltijalle työsuhteista tehtävää vähintään entisillä palvelussuhteen ehdoilla
• ja työnantaja on antanut viranhaltijalle työsopimuslain mukaisen kirjallisen selvityksen työnteon keskeisistä ehdoista.

Virkasuhde muuttuu työnantajan tarjouksen mukaiseksi työsopimussuhteeksi päätöksen tultua lainvoimaiseksi.

Muutos voi tapahtua myös niin, että työnantaja ja viranhaltija sopivat virkasuhteen muuttamisesta työsuhteeksi. Tällöin työnantaja ja viranhaltija tekevät työsopimuslaissa tarkoitetun työsopimuksen ja sopivat työsuhteen ehdoista, työsopimuksen alkamisesta ja muista työsopimukseen kuuluvista asioista. Tällöin em. säännös ei tule sovellettavaksi.

Jos asiasta ei päästä sopimukseen, työnantajalla on tiettyjen edellytysten täyttyessä oikeus yksipuolisesti muuttaa viranhaltijan virkasuhde työsuhteeksi:

• Edellytyksenä on ensinnäkin, että viranhaltijan tehtäviin ei kuulu julkisen vallan käyttöä. Päätöstä tehdessään työnantajan tulee selvittää tämä seikka.
• Toiseksi työnantajan pitää tarjota viranhaltijalle työsuhteista tehtävää vähintään entisillä palvelussuhteen ehdoilla. Näillä ehdoilla ei kuitenkaan tarkoiteta virkasuhteesta itsestään ja kunnallisesta viranhaltijalaista johtuvia etuja.
• Lisäksi työnantajan tulee antaa viranhaltijalle työsopimuslaissa tarkoitettu kirjallinen selvitys työnteon keskeisistä ehdoista: 1) työnantajan ja työntekijän koti- tai liikepaikka; 2) työnteon alkamisajankohta; 3) määräaikaisen työsopimuksen kesto ja määräaikaisuuden peruste; 4) koeaika; 5) työntekopaikka tai jos työntekijällä ei ole pääasiallista kiinteää työntekopaikkaa, selvitys niistä periaatteista, joiden mukaan työntekijä työskentelee eri työkohteissa; 6) työntekijän pääasialliset työtehtävät; 7) työhön sovellettava työehtosopimus; 8) palkan ja muun vastikkeen määräytymisen perusteet sekä palkanmaksukausi; 9) säännöllinen työaika; 10) vuosiloman määräytyminen; 11) irtisanomisaika tai sen määräytymisen peruste; 12) vähintään kuukauden kestävässä ulkomaantyössä työn kesto, valuutta, jossa rahapalkka maksetaan, ulkomailla suoritettavat rahalliset korvaukset ja luontoisedut sekä työntekijän kotiuttamisen ehdot.

Em. perusteilla työnantaja voi yksipuolisesti päättää, että virkasuhde muuttuu työsuhteeksi, ja näin tapahtuu päätöksen tultua lainvoimaiseksi.

Päätökseen voi hakea muutosta kuntalain mukaisesti oikaisuvaatimuksella ja kunnallisvalituksella, joka tehdään hallinto-oikeuteen. Muutoksenhaku voi koskea kaikkia niitä seikkoja, jotka ovat säännöksen perusteella työsuhteeksi muuttamisen edellytyksiä. Lopputuloksen kannalta olennaisin valitusperuste on se, kuuluuko viran tehtäviin julkisen vallan käyttöä sekä palvelussuhteen ehtojen säilymistä vähintään entisinä.

Jos päätöksestä tehty valitus hylätään, työsopimussuhde syntyy vasta tuomioistuimen ratkaisun saatua lainvoiman.

Teksti: lakimies Harri Ikonen